Äärimmäinen köyhyys kasvussa ensi kertaa kahteen vuosikymmeneen – pian 115 miljoonaa ihmistä saattaa elää alle 2 dollarilla päivässä

Äärimmäinen köyhyys kääntyy kasvuun tänä vuonna ensimmäistä kertaa kahteen vuosikymmeneen, varoittaa Maailmanpankki. Koronapandemia syöksee jopa 115 miljoonaa ihmistä kaikista köyhimpien kategoriaan.

Maailmanpankin mukaan pandemia lisää entisestään konfliktien ja ilmastonmuutoksen haitallisia vaikutuksia köyhyyden torjuntaan, BBC kertoo.

Äärimmäisen köyhyyden kategoriaan luokitellaan ihmiset, jotka elävät alle 1,90 dollarilla eli 1,60 eurolla päivässä.

Vuodesta 1998 lähtien köyhien määrä on vähentynyt, mutta nyt se uhkaa kääntyä uudelleen nousuun. Vuonna 1998 maailmaa ravisteli Aasian talouskriisi, jonka vuoksi moni tipahti köyhyysrajan ulkopuolelle.

Ennen pandemian alkua äärimmäisen köyhyyden odotettiin laskevan 7,9 prosentilla tänä vuonna. Mutta nyt arvio on hyvin synkkä; köyhien määrä nouseekin yli 9 prosentilla.

Maailmanpankki myös ennustaa kaikista köyhimpien määrän nousevan 150 miljoonaan ihmiseen vuonna 2021.

Maailman rikkaimmat rikastuivat entisestään

Maailman rikkaimmille ihmisille pandemia ei ole aiheuttanut lovea lompakkoon – päinvastoin maailman miljardöörien omaisuudet ovat kasvaneet ennätysmäisesti pandemian aikana. Eniten kasvua oli teknologia- ja teollisuusyritysten johtohenkilöillä.

Sveitsiläisen UBS-pankin mukaan kaikista rikkaimpien ihmisten omaisuus kasvoi 27,5 prosentilla, eli 8,67 triljoonalla eurolla.

Valtioiden mietittävä koronanjälkeistä taloutta

Maailmanpankin mukaan moni äärimmäiseen köyhyyteen joutuva on maasta, jossa on jo valmiiksi korkeita köyhyyslukuja. Noin 80 prosenttia kuuluu keskituloisiksi luokiteltaviin valtioihin.

Vuosina 1990–2015 köyhyys väheni prosentin vauhtia vuodessa, mutta sen jälkeen vauhti hidastui.

– Pandemia ja kansainvälinen taantuma voi johtaa siihen, että 1,4 prosenttia maapallon väestöstä ajautuu äärimmäiseen köyhyyteen, sanoi Maailmanpankin johtaja David Malpass.

Hänen mukaansa vakavaan tilanteeseen tulisi puuttua ja valtioiden pitäisi valmistautua muuttamaan talousjärjestelmiään pandemian jälkeen siten, että yhä enemmän työvoimaa, taitoja ja innovaatioita saataisiin valjastettua uusiksi yrityksiksi ja kokonaan uusiksi aloiksi.

Lue myös:

    Uusimmat