Miten onnellisuuden tunteen voi löytää elämän suurimpien traumojen tai haasteiden jälkeen?
Posttraumaattisesta kasvusta voi löytää eheytymisen elämän isoimpien surujen ja haasteiden jälkeen.
Aiheesta keskusteltiin Huomenta Suomen aamussa positiivisen psykologian maisterin Johanna Huhtamäen kanssa.
Posttraumaattinen kasvu ei tarkoita samaa kuin posttraumaattinen stressi.
– Aika moni sekoittaa nämä termit. Posttraumaattinen kasvu on helpoin avata nimenomaan sen termin kautta, Huhtamäki kertoo.
Sanana post viittaa asiaan, joka mahdollisesti tapahtuu traumaattisen kokemuksen jälkeen.
– Eli emme puhu kriisistä, tuskasta tai ahdistuksesta, johon ihmiset väistämättä ajautuvat, kun jotain kauheaa tai kenties yllättävää tapahtuu, Huhtamäki selventää.
Traumaattinen sen sijaan viittaa ihmiselle tapahtuviin elämän vaikeimpiin asioihin tai tapahtumiin.
Kasvu taas kannustaa ihmistä toipumisen, palautumisen ja selviämisen lisäksi konkreettiseen kasvuun ja kehittymiseen.
Lue myös: Masennus ei lamauta kaikkia – tällainen on korkean toimintakyvyn masennus
Aika ei itsessään paranna haavoja
Posttraumaattinen kasvu etenee kuin prosessi.
– Se vaatii aikaa. Olennainen pointti on se, että emme sano, että ne traumat olisivat jollain tavalla ihmistä jalostavia, Huhtamäki kertoo.
Vaikeuksien keskellä ihminen saattaa kuulla lohdutuksen sanoina vanhan sanonnan "aika parantaa haavat".
Huhtamäki kuitenkin toivoo, ettei sitä viljeltäisi.
– Aika ei sinänsä paranna yhtään mitään. Olennaista on se, että monien asioiden käsittely vaatii aikaa. Se käsittely on se, missä muutos ja mahdollinen kasvu piilee, ei siinä ajassa, hän perustelee.
Hän muistuttaa, että kaiken kasvun ei tarvitse tapahtua vaikeimman kautta.
– Yksi asia on ehdottomasti se, ettei jäädä yksin. Annetaan muiden kannatella ja otetaan vastaan sitä muiden tukea ja rakkautta. Se on äärimmäisen tärkeää ja yksi eniten posttraumaattiseen kasvuun vaikuttavista tekijöistä, Huhtamäki kertoo.