Moni sinnittelee omien voimavarojensa rajoilla – mitä tehdä, kun luovuttaminen ei ole vaihtoehto?

9:46img
Sinnittelykulttuuri uhkaa tehdä paluun – toistuvatko lamavuosien virheet?
Julkaistu 19.02.2023 18:52

Emmi Niiniaho

Huomenta Suomessa vierailleet asiantuntijat pelkäävät, että ihmiset sinnittelevät liian pitkään, ennen kuin myöntävät ongelman ja hakevat apua.

Sinnittelykulttuurilla tarkoitetaan nimensä mukaisesti sinnittelyä.

Terveystalon työterveyden ylilääkäri Jukka Pitkäsen mukaan ilmiö näkyy eniten siinä, että kun olosuhteet ovat hankalia ja on epävarmuutta, uhkaa tulevaisuudesta ja ilmastokriisiä, ihmisten huomio kääntyy sisäänpäin ja lähinnä arjesta selviämiseen.

– Mennään päivästä toiseen vähän kuin sumussa. Ei välttämättä osata tunnistaa tai haluta myöntää, että itsellä on jaksamisen haasteita tai voidaan huonosti, Pitkänen kertoo Huomenta Suomen haastattelussa.

Millaisia seuraamuksia jatkuvasta sinnittelystä voi seurata ja mitä opimme samaisesta ilmiöstä laman aikana?

Lue myös: Suomalaistutkimus: Näin stressi ja psyykkinen kuormitus vaikuttavan riskiin sairastua dementiaan

Viestivätkö tilastot huolesta vai kehityksestä?

Sinnittelykulttuuri näkyy työterveydessä konkreettisesti sairauspoissaolotilastoissa. Jukka Pitkänen kertoo, että mielenterveyden häiriöiden jatkuva nousu näyttää hieman notkahtaneen. Vaikka voisi ajatella, että tämä olisi hyvä asia, syynä saattaa kuitenkin olla se, etteivät ihmiset yksinkertaisesti tunnusta tarvitsevansa apua, jolloin myös hoitoon pääsy viivästyy.

Väestöliiton toimitusjohtaja Eija Koivuranta kertoo, että kansainvälisten tutkimusten mukaan korona-aika on lisännyt varsinkin vanhempien uupumusta.

uupumus, uupunut äiti

Tutkimusten mukaan varsinkin vanhempien uupumus on lisääntynyt.

Näin ollen tilastot mielenterveyden häiriöiden jatkuvan nousun tasaantumisesta voisivat myös viestiä positiivista siitä, että paluu normaalimpaan arkeen on helpottanut uupumusta.

– Voi olla myös, että kun samanaikaisesti tulee taloudellisia tekijöitä, kuten inflaatio ja hintojen nousu, niin ihmiset ajattelevat, että nyt ei ole se oikea hetki näyttää heikkoutta, vaan pyritään varmistamaan, että ainakin oma työpaikka säilyy, Koivuranta pohtii.

Lue myös: Nuorilta vaaditaan yhä enemmän ja yhä aikaisemmin – lisääntynyttä pahaa oloa pyritään ratkaisemaan opiskelusuojelulla

Mikä on sinnittelyn vaihtoehto?

Jukka Pitkäsen mukaan on täysin ymmärrettävää, että hankalina hetkinä voi olla hankalaa niin sanotusti "lopettaa" sinnittely, mutta se ei tarkoita, etteikö apua voisi silti hakea.

– Keskusteleminen auttaa aina, kertoo jollekin siitä, että olo on huono.

Lähipiirin lisäksi tukea voi Pitkäsen mukaan hakea matalalla kynnyksellä terveydenhuollosta.

– Yhä enemmän työnantajat tarjoavat varhaisen vaiheen mielenterveyden tukipalveluita ja varhaista hoitoa. Julkinen puoli ei ehkä niin hyvin, mutta työantajat ovat olleet hyvin hereillä, Pitkänen toteaa.

terapia

Asiantuntijoiden mukaan tutkimukset todistavat, että omasta huonosta olosta puhuminen auttaa aina.

Väestöliiton näkökulma on Eija Koivurannan mukaan se, että yksin sinnittelyn kulttuurista pitäisi päästä yhdessä tekemisen ja yhdessä sinnittelyn kulttuuriin.

– Kaikki muutos ihmisen elämässä lähtee oikeastaan siitä läheltä, Koivuranta toteaa.

Koivurannan mukaan tukea voi hakea monista lähteistä, kuten esimerkiksi järjestöistä, mutta aina pitäisi olla myös ihmisiä, jotka rohkaisevat avun tarvitsijaa todella hakemaan apua.

– Siinä voimme olla kaikki mukana, Koivuranta toteaa.

Lue myös: Uuvuttaako työ, muttet tiedä miksi? Psykologi neuvoo tarkastelemaan kuutta asiaa

Mitä virheitä laman aikana tehtiin?

Jukka Pitkänen kertoo, että tällä hetkellä hakeudutaan kyllä mielenterveyden tukipalveluihin, mutta poissaoloja niistä ei kuitenkaan tule suhteessa yhtä paljoa.

Potilaiden huonosta olosta kertovat Pitkäsen mukaan myös heitä työssään kohtaavat psykologit, psykoterapeutit sekä työterveyslääkärit. Terveyden alan ammattilaiset ovat huolissaan erityisesti perheistä sekä lasten hyvinvoinnista.

surullinen lapsi

Lääkärin vastaanoloilla on huolestuttu nyt erityisesti lasten hyvinvoinnista.

Laman aikana seuraus sinnittelykulttuurista oli Eija Koivurannan mukaan se, ettei perheitä, lapsia ja nuoria saatu tuettua riittävän varhaisessa vaiheessa.

– Siitä lähtee liikkeelle syrjäytymiskehitys, johon yhteiskunta tulee avuksi siinä vaiheessa, kun on hyvin vaikea enää korjata muodostuneita ongelmia, Koivuranta kertoo.

Yhteiskunta on toisaalta muuttunut reippaasti laman jälkeen: teknologia on kehittynyt, digitalisaatio on levinnyt, oppivelvollisuusikää on nostettu ja koulutusta on kehitetty, Koivuranta listaa.

Myös mielenterveyden palvelut ovat kehittyneet, Pitkänen muistuttaa. Mielenterveyden häiriöitä tunnistetaan paremmin, hoitoon pääsee aikaisemmin ja ylipäätään keskusteluilmapiiri aihepiirin ympärillä on avoimempi.

Lue myös: Tutkimus: Yksinäiset alttiita masennukselle, kroonisille kivuille ja uupumukselle

Lue myös: Näistä merkeistä tiedät sisun kääntyneen sinua vastaan – psykologi varoittaa harhaluulosta

Katso myös: Moni pelkää ahdistusta, vaikka ei tarvitsisi – tästä hankala tunne kertoo: "Ei tarvitse pyrkiä pois"

1:57img

Ahdistus ei ole mukava tunne, mutta elämän ei tarvitse tai kuulu olla ahdistuksen poissaoloa. Asiantuntija kertoo, miksi ikävät tunteet kuuluvat elämään.

Tuoreimmat aiheesta

Uupumus