Masennus ei lamauta kaikkia – tällainen on korkean toimintakyvyn masennus

Joka viides suomalainen kärsii kaamosväsymyksestä syksyn edetessä kohti talvea. Muutamalla prosentilla se voi muuttua jopa kaamosmasennukseksi.

Huomenta Suomen aamussa keskusteltiin korkean toimintakyvyn masennuksesta.

Miksi toiset väsyvät tyystin samalla, kun toiset vain jaksavat huonosta olosta huolimatta porskuttaa eteenpäin?

– Ulospäin näyttäytyy siltä, että ihminen voi varsin hyvin ja on toimintakykyinen, työterveyspsykologi Nina Lyytinen luonnehtii Huomenta Suomen haastattelussa.

Hän nostaa esimerkim työelämästä: Esimiehesi hoitaa työnsä hyvin. Hän jaksaa myös huolehtia perheestään, kodinhoidosta ja lemmikeistä. Pinnan alla kaikki ei kuitenkaan ole yhtä hyvin kuin päälle päin näyttää.

Toimintakyvyn lasku voi näyttäytyä esimerkiksi siinä, ettei ihminen pidä omasta hyvinvoinnistaan huolta. Silloin liikunta, monipuolinen ruokavalio ja riittävät unet yleensä kärsivät.

Lue myös: Auttaako kirkasvalolamppu oikeasti kaamosoireisiin? Professori vastaa

Ei virallinen diagnoosi

Lyytinen kertoo, että korkean toimintakyvyn masennus ei ole virallinen terveydenhuollon diagnoosi.

– Se voi kuitenkin auttaa joitakin ymmärtämään paremmin, Lyytinen kertoo.

Moni voi kärsiä mielialan laskusta ja masennuksen oireista, vaikka toimintakyky näyttäytyy hyvänä ulospäin.

– Aina se ei tarkoita, että jos on masennusoireita, että on myös työkyvytön, Lyytinen muistuttaa.

Kuitenkin hän toivoo, että ihminen malttaisi ja osaisi pysähtyä, jos havahtuu tuntevansa masennuksen oireita.

– Kysy: "Miten mä oikeasti voin?" Ettei vain koko ajan paina kaasua ja yritä liikaa, unohtaen palautumisen ja muut asiat, jotka tukevat terveyttä, Lyytinen kannustaa pohtimaan.

Korkean toimintakyvyn masennuksesta kärsivät erityisesti noin 20–40-vuotiaat naiset.

Lue myös: Moni sinnittelee omien voimavarojensa rajoilla – mitä tehdä, kun luovuttaminen ei ole vaihtoehto?

Kuinka hoidetaan?

Masennusta hoidetaan usein psykologisella tuella, keskusteluhoidolla ja psykoterapeuttisella tuella. Vakavia masennuksen oireita hoidetaan yleensä psykoterapeuttisen tuen ja lääkehoidon yhdistelmällä.

– Paljon voimme tehdä myös itse, varsinkin jos on lieviä masennuksen oireita, Lyytinen muistuttaa.

Avainasemassa toimivat elämän perusasiat, eli jo aiemmin mainitut ravinto, liikunta ja lepo.

Kuitenkin jos toimintakyky on edelleen verrattain hyvä, voi alkaa vältellä omia ikäviä tunteita sillä, että täyttää oman aikansa esimerkiksi työhön uppotumalla.

Sen takia Lyytinen kannustaa arvioimaan omaa jaksamista aktiivisesti. Joskus apua on parasta hakea ammattilaisen apua ja tukea.

Jos ajoissa ei osaa pysähtyä ja kykene kohtaamaan omia vaikeitakin tunteita, on mahdollista, että lopulta tulee totaalinen stoppi.

– Jos välttelee omia ikäviä olotiloja samalla, kun vaatii itseltään koko ajan enemmän ja enemmän, ja suorittaa enemmän, niin silloin riski on siihen, että masennusoireilu pahenee tai tulee uupumuksen oireita, Lyytinen varoittaa.

Katso asiantuntija haastattelu korkean toimintakyvyn masennuksen riskeistä yllä olevalta videolta.

Lue myös: Johtamisen asiantuntija kertoo, miten uupumiset työpaikalla voi välttää – yksi avainsana: "Sitä paremmin menee"

Espoolainen Evgeni, 37, sairastui työuupumukseen – kertoo hälytysmerkit, joita ei kannata jättää huomiotta

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!