Positiivinen psykologia tekee tuloaan myös Suomeen. Positiivisuus ei kuitenkaan tarkoita, että kaiken pitäisi olla ihanaa koko ajan. – Myönteisyyden vaikutus hyvinvointiin on järisyttävä. Jos sitä ei tietoisesti opettele, jää hyödyistä vaille, uskoo kirjailija Maaretta Tukiainen.
– En itse välitä sellaisesta hali-pusi-jaksuhali-kamasta. Nimitän sitä hyvän mielen säläksi. Se voi pahimmillaan olla pommittavaa informaatiota, joka ei kuitenkaan anna oikein mitään. Onneksi myönteisyyden vaalimisen hyödyistä on olemassa myös faktaa ja tutkittua tietoa, Maaretta Tukiainen sanoo.
Hän on muutosvalmentaja ja Hyvän mielen taidot -teoksen kirjoittaja. Teoksessa opetellaan hyvän mielen taitoja, ja se nojaa vahvasti Yhdysvalloissa noin 20 vuotta sitten kehitetyn positiivisen psykologian oppeihin.
– Yhdysvalloista on eniten tutkimusdataa, esimerkiksi siitä, miten kiitollisuus vaikuttaa. Löydös tutkimuksissa on ollut aina sama: kiitollisuuden harjoittaminen on nopein tie hyvään mieleen. Mietit esimerkiksi illalla, mitkä asiat ovat tänään sellaisia, joista voin olla kiitollinen, Tukiainen toteaa.
Positiivinen psykologia tekee tuloaan myös Suomeen. Esimerkiksi Helsingin avoimessa yliopistossa on järjestetty aiheesta luentosarja, ja Vaasan ammattikorkeakoulu tarjoaa Positiivinen psykologia ja johtaminen -opintojaksoa. Suomen positiivisen psykologian yhdistys aloitti vuonna 2014.
– Myönteisyyden vaikutus hyvinvointiin on järisyttävä. Jos sitä ei tietoisesti opettele, jää hyödyistä vaille. Kun olemme hyvällä mielellä, näemme enemmän vaihtoehtoja. Myönteisyyden harjoittaminen vaikuttaa moneen muuhun asiaan elämässä, Tukiainen kuvaa.
"En ole taaskaan ehtinyt kaikkea"
Hyvän mielen taidot -kirjassa listataan 53 erilaista taitoa. Tarkoitus ei kuitenkaan ole tehdä jokaisesta päivästä positiivisuuden supermaratonia, vaan tulla tietoiseksi siitä, mikä omaan mielialaan vaikuttaa.
– Mikä on se päänsisäinen kela, joka lähtee pyörimään, ja yhtäkkiä koko päivä lähtee käyntiin ihan väärällä jalalla? Monella on kielteisiä uskomuksia, kuten ”en ole riittävän hyvä”, ”en ole taaskaan ehtinyt kaikkea, mitä olisi pitänyt” tai ”maailma ei halua sitä, mitä minä tarjoan”, Tukiainen kuvaa.
Väärää ja vahingollista näkemystä pitäisi saada väljennettyä. Silloin ihmisellä on tilaa tutkia, millainen hän todella on.
– Väitän, että jokaisesta meistä löytyy valtavasti helmiä, joita emme ole huomanneet.
Miten päässä pyörivä, negatiivinen kela pysäytetään? Katso video!
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
– Jokaisella meistä on oma vahvuus ja asia, jossa aina jäämme jumiin siihen samaan kelaan. Kun löydät sen, missä olet hyvä, sitä kannattaa vahvistaa. Kun löydät sen, jossa aina tulee niin sanotusti lunta tupaan, siinä on se kehityksen paikka. Sitä kannattaa lähteä vahvistamaan, Tukiainen neuvoo.
Asenteen muuttaminen on työtä
Jos joka aamu herää uuteen, uhkaavaan päivään täynnä epäonnistumista ja tykyttävää otsasuonta, uudenlaisen asenteen opetteleminen on iso työ.
– Ihmisen, jolla tällainen kela on pyörinyt monta kymmentä vuotta, on ensin poisopittava siitä voidakseen oppia jotakin uutta tilalle. Eli toistolla tulosta! Jos myönteisyyden taidot ovat itselle eniten vaikeita, voi viikon tai kuukauden ajan harjoitella vain niitä, Tukiainen neuvoo.
Joka päivä voi esimerkiksi keskittyä siihen, että omassa elämässä on asioita, jotka ovat hyvin.
– Mieti illalla kolme asiaa, jotka ovat hyvin. Asiat voivat olla joka ilta samat tai erilaiset, siitä voi tehdä itselleen myös haasteen. Kokeile! Mikä tahansa juuri sinulle toimiikin, jatka sen tekemistä.
Treenaa kiitollisuutta vaikka heti, katso video!
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.