Suomalaiset tuppaavat uskomaan vahvasti myytiin lahjakkuudesta, vaikka jokaisesta meistä löytyy luovuutta.
Suomalaiset ymmärtävät hyvin realistisesti esimerkiksi lapsen eri kehitysvaiheet ja sen, millaisia piirustuksia tai muita teoksia hän missäkin ikävaiheessa kykenee tuottamaan.
Valitettavasti tuppaamme uskomaan vahvasti myös lahjakkuusmyyttiin.
– Ajatus lahjakkuudesta on meissä aika syvällä. Uskomus siitä, että joillain meistä olisi lahjoja enemmän, joillain vähemmän. Sitä olisin kumoamassa, sanoo tanssipedagogiikan professori Eeva Anttila.
– Ei voida osoittaa, että jotakin sisäsyntyistä lahjakkuutta olisi määrällisesti enemmän toisella kuin toisella. Se on paljon monimutkaisempi asia, Anttila jatkaa.
Lue myös: Nykylapset treenaavat jo liiankin ammattimaisesti: "Kaikki perustuu suorituksen ympärille"
"On myytti, että olisi erikoisyksilöitä..."
Suuri Taiteilija on myyttinen hahmo, joka on lapsesta saakka luova. Hän pursuu ideoita ja inspiraatiota kuin itsestään ja taitaa harjoittelematta kaikki luomien keinot.
Suuria Taiteilijoita toki on. Harva heistä kuitenkaan on syntynyt ilman yritystä ja erehdystä.
– On myytti, että olisi erikoisyksilöitä, jotka kaikista vastoinkäymisistä huolimatta ponnahtaisivat maailmankuuluiksi kuin itsestään. En usko, että montaa sellaista tarinaa on. Ihmisellä yleensä on joku kannustaja, ohjaaja, sekä oma inspiraatio kehittyä. Sellainen tahto voi olla kenellä tahansa, Anttila muistuttaa.
– Lasten taiteessa ei voi mielestäni nähdä tulevaisuutta, eli että esimerkiksi niin sanottuja töherryksiä tai laulamista seuratessaan voisi sanoa "ahaa, tämä lapsi on tuleva huipputaiteilija". Pitäisi ajatella, että jokainen voi olla.
Lue myös: Yksinäisiä pikkulapsia on jokaisessa päiväkodissa – "Yksi pieni tyttö kertoi, että siitä tulee pipi ja se satuttaa"
Minkäänlaista sisäsyntyistä taiteen paloa ei ole toistaiseksi onnistuttu osoittamaan. Anttila korostaisi enemmän ympäristön vaikutusta: lapsesta voi tulla tanssija, vaikka perheessä kukaan ei "osaisi" tanssia.
Jos suku kuitenkin hokee tanssitaidottomuutta totuutena, kehitys ei luultavasti puhkea kukkaan.
– Ympäristöllä, kulttuurilla, ohjauksella, kaikella on varmasti sisäsyntyistä paloa suurempi merkitys siinä, mihin suuntaan lapsi itseään kehittää, mistä hän innostuu.
– Mitä harrastuksia hän valitsee? Tähän on esimerkiksi sosiaalinen paine. Esimerkiksi sillä, mitä harrastuksia kaveripiirissä suositaan, on valtava merkitys, Anttila sanoo.
Lue myös: Hyvän itsetunnon voi heittää romukoppaan, sanoo Arto – "itsetuntohehkutuksella" nurja puoli: "Helppoa poppakonstia ei ole, koska ne eivät toimi"
Lue myös: Moni saa lapsena sietää sättimistä, mutta jatkaa aikuisena samaa itse – tämän vuoksi tapojaan on vaikeaa muuttaa
Katso myös: Patsas restauroitiin huvittavalla tavalla pilalle Espanjassa
0:45
Espanjalainen taideteos keräsi huomiota surkuhupaisasta syystä.