Toukokuun poikkeuksellisten helteiden vaikutukset näkyvät voimakkaasti kesän viljasadossa, mutta pohjavesiin sääolosuhteet vaikuttavat vasta, jos syksystäkin tulee keskimääräistä kuivempi, asiantuntijat kertovat STT:lle.
Pro Agrian johtavan asiantuntijan Sari Peltosen mukaan kuiva, lämmin sää on lohkaissut tähän mennessä noin viidenneksen keskimääräisistä sato-odotuksista.
– Tilanne on erittäin huolestuttava nyt, varsinkin kun on ennakoitu, että ainakaan juhannukseen saakka ei ole sateita tulossa, Peltonen sanoo.
Esimerkiksi nurmisäiliörehua on tullut kolmannes keskimääräistä vähemmän, ja kuivuudesta kärsivät viljat ovat orastuneet epätasaisesti.
– Parisen viikkoa voidaan vielä jatkaa näin, mutta pikkuhiljaa pitäisi alkaa saada vettä kasvustoille, jottei vielä suurempia menetyksiä tule, Peltonen kertoo.
Hänen mukaansa kuluvasta vuodesta on mahdollisesti tulossa jo kuudes peräkkäinen vuosi, jolloin viljely on ollut tappiollista.
– Viljelijän pussista tämä on pois, kun viljanviljelyn kannattavuus on muutenkin ollut pieni. Monelle tämä voi olla kuolinisku, jos satoa ei saadakaan korjattua, mutta on investoitu uusiin lannoitteisiin ja työhön, sanoo vilja-asiamies Max Schulman Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitto MTK:sta.
Schulmanin mukaan nopeimmin kärsivät sokerijuurikkaan kaltaiset isolehtiset kasvit ja öljykasvit, kuten rypsi ja rapsi.
Myös herneet ja härkäpavut kärsivät kuivasta, mutta ne on kylvetty niin syvään, että siellä on vielä kosteutta jäljellä.
Metsillä menee peltoja paremmin
Puuston kasvua toukokuun kuivuus ei ole hidastanut, sillä maassa on talven jäljiltä vielä riittävästi kosteutta, MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen kertoo.
Hänen mukaansa kuivuus vaikuttaa tällä hetkellä eniten metsäpaloriskin kautta.
– Metsät ovat kuin ruutitynnyreitä, ja varsinkin maanmuokkauksia tehdessä syntyy helposti kipinöitä. Kaikenlaisen tulenkäytön kanssa on oltava äärimmäisen varovainen.
Hakkarainen arvioi, että metsätalouden kannalta lämpimässä alkukesässä on ollut tähän mennessä enemmän hyviä kuin huonoja puolia.
– Marjojen kukinta-aikaan on ollut äärettömän hyvät kelit. Se tarkoittaa hyviä satoja, jos vettä tulee riittävästi myöhemmin, hän sanoo.
Metsätuhoriskejä syntyy kuitenkin tuhohyönteisistä. Hakkaraisen mukaan esimerkiksi kuusia tappavien kirjanpainajien parveiluaikaan sää oli niiden lisääntymiselle paras mahdollinen.
Jos kesä jatkuu lämpimänä, kirjanpainajat voivat ehtiä lisääntyä useamman sukupolven verran.
Pohjavesien tilanne riippuu syksyn sateista
Suomen ympäristökeskus Syken johtava hydrologi Bertel Vehviläinen kertoo, että pohjaveden kannalta tilanne muuttuu vakavaksi vasta, jos syksynkin sateet jäävät vähäisiksi. Tämä voisi tietää talvella vaikeuksia esimerkiksi karjatilojen kaivoille.
Maaperän tämänhetkinen kuivuus on vielä toistaiseksi pintakuivuutta, hän muistuttaa.
– Pohjavesi on piilossa maan alla, eli se ei heti ensimmäiseksi kuivu. Vasta syksyn kuivuus on merkittävä asia, Vehviläinen sanoo.
– Ratkaiseva asia kuitenkin on, että kevät oli pohjavesien kannalta hyvä. Sen takia luulen, että kesäkin on aika pitkälle aika ok. Ongelmia voi tulla, mutta ne eivät vielä ole ajankohtaisia, Vehviläinen ennakoi.