Viime aikoina on ropissut vettä, mutta runsaatkaan sateet eivät enää riitä pelastamaan kuivuudesta kärsinyttä satoa. Isoimmat satotuhot kärsitään ProAgrian mukaan Etelä- ja Länsi-Suomessa.
Lue myös!
– Korkeus alkaisi tavallisesti olla tätä luokkaa, sanoo maanviljelijä Jyri Seuna ja pitää kättä kahta kertaa niin korkealla, kuin mihin kasvusto yltää.
Ympärillä on peltoja ja maatila, jossa Seuna on viettänyt lapsuutensa. Nyt hän on joutunut seuramaan, kuinka kuivuus on verottanut satoa.
Hän huomauttaa, että kuivuuteen liittyi lisäksi korkeita lämpötiloja, jonka takia maa on kuivunut syvältä asti. Suomessa koettiin keväällä poikkeuksellinen helle- ja kuivuusjakso.
– Kyllä se tietysti harmittaa. Keväällä tehdään hommia sen eteen, jotta syksyllä olisi korjattavaa, hän kuvailee.
Maanviljelijä Jyri Seuna kertoo, ettei ole elämänsä aikana kokenut samanlaista kuivuutta. Hän viljelee mallasohraa, kevätvehnää, rypsiä ja hernettä.
"Ei vaikutuksia"
Viime viikolla sateet vihdoin alkoivat. Niillä ei kuitenkaan ole enää kuivuuden polttamille kasvustoille hirveästi vaikutusta.
– Sillä on vaikutusta enää lähinnä viljan jyväkokoon ja sellaisiin asioihin. Vilja niin sanotusti päättää jyviensä määrän hyvin aikaisessa vaiheessa, ja siten sateella ei enää ole satoon kauhean isoja vaikutuksia, Seuna sanoo.
Tilanne on kaikista hankalin maan eteläisimmissä osissa, jossa viljasadosta menetetään Seunan maatilan tapaan noin puolet. Alueelliset erot ovat kuitenkin pitkässä Suomessa suuria.
Esimerkiksi rehuohran sadot voivat paremmin pohjoisessa kuin etelässä.
ProAgrian johtava asiantuntija Sari Peltonen kertoo, että viime viikolla alkaneet sateet auttavat esimerkiksi niiden kasvien kasvua, jotka ovat selvinneet hyvin kuivuuskaudesta.
– Kuivuudesta pahiten kärsiviä kasvustoja sateet eivät riitä pelastamaan vaan siellä on odotettavissa aika merkittäviä sadonalennuksia, hän sanoo.
– Kuivuudesta kärsineitä kasveja ei ihmekään enää pelasta, Peltonen toteaa.
Sateet ovat myöhässä
Seuna muistuttaa, että viime vuoden syksynä maanviljelijöillä oli vaikeaa runsaiden sateiden takia.
Hän arvioi, että nyt kuivuuden takia sadosta menetetään yli puolet. Esimerkiksi investointien tekeminen olisi nyt hankalan tilanteen takia mahdotonta.
Sateet eivät enää pelasta kuivuudesta kärsinyttä satoa.
– Sateiden olisi pitänyt alkaa viimeistään 2-3 viikkoa sitten, niin silloin olisi vielä pelastettu tilanteesta paljon.
– Tänä vuonna ei ole enää ihan hirveästi tehtävissä, hän sanoo.