Ranskassa ihmisten ilmaisun- ja kokoontumisvapauden uhkana ovat lait sekä viranomaistoiminta, kertoo ihmisoikeusjärjestö Amnestyn tuore raportti. Raportin mukaan yli 40 000 ihmistä on mielivaltaisesti pidätetty ja tuomittu vuosien 2018–2019 aikana.
– Tuhansia ihmisiä on rankaistu rauhanomaisista teoista, joita ei tulisi pitää rikoksina. Moni Amnestyn haastattelema ihminen on kertonut harkitsevansa mielenilmauksiin osallistumista tarkkaan, koska he pelkäävät sen seuraamuksia, sanoo Amnestyn Suomen osaston asiantuntija Anu Tuukkanen tiedotteessa.
Tuhansien pidätettyjen joukossa on ollut muun muassa mielenosoittajia sekä ihmisoikeustarkkailijoita.
Ranskan laissa esimerkiksi "viranomaisten halventaminen" sekä "mielenosoitusten järjestäminen ilman ilmoitusvelvollisuuden noudattamista" ovat rikoksia, Amnesty kertoo.
Lue myös: Harvinaista kuvaa! Palomiehet ottivat yhteen poliisien kanssa Pariisissa, kun parempaa palkkaa vaativa mielenosoitus yltyi mellakaksi
Pidätys suojalasien hallussapidosta
Mielenosoitukset kiellettiin Ranskassa viime keväänä koronaviruspandemian takia. Kokoontumisten rajoittamisen lisäksi viranomaiset ovat Amnestyn mukaan myös käyttäneet kohtuutonta voimaa mielenosoittajia kohtaan.
Mielenosoittajia kohti on muun muassa ammuttu kumiluoteja ja käytetty kyynelkaasua. Voimakeinojen seurauksena monet mielenosoittajat ovat Amnestyn raportin mukaan ruvenneet käyttämään kasvomaskeja, kypäriä sekä suojalaseja suojautuakseen.
Vuoden 2019 huhtikuussa Ranskassa kiellettiin kasvojen peittäminen mielenosoituksissa vankeuden ja 15 000 euron sakon uhalla. Poliisi voi Amnestyn mukaan myös pidättää ihmisen tekemättömästä rikoksesta, johon hän voisi mahdollisesti syyllistyä tulevaisuudessa.
Pidätyksen syyksi on riittänyt järjestön mukaan esimerkiksi suojalasien tai kasvomaskin hallussapito.
– Lakien käyttäminen mielenosoittajia vastaan ei ehkä ole yhtä näkyvää kuin poliisin voimankäyttö, mutta molemmat ovat yhtä haitallisia. Ranskan viranomaisten täytyy muuttaa kaikki ne lait, jotka estävät rauhanomaiset kokoontumiset, Tuukkanen sanoo.
Yhteiskunnallista muutosta joukkovoimalla ajavien liikkeiden historia on Ranskassa vankka. Viime vuosina paljon huomiota saaneet niin sanottujen keltaliivien mielenosoitukset alkoivat vuonna 2018.