Robottipalvelijat, aikamatkustus, lomailu kuussa, lentävät autot…. Kuulostaako tutulta? Listaus on kuin Hollywood-elokuvan käsikirjoituksesta. Tosiasiassa, tämä kaikki pitäisi olla jo mahdollista. Ainakin jos on uskominen tiedemiehiä.
Tulevaisuuden ennustaminen ja arvaileminen on ihmisille ominaista. Vuosi 2020 on usein noussut esiin vuotena, jolloin kaiken pitäisi olla jo mahdollista. Ihmisten tulisi lomailla kuussa, antaa virtuaalisia haleja ja elää 150 vuotiaaksi.
Ei ihan. Sen sijaan meillä on mopoautot, Jodel ja Alepa-fillarit.
"Robotit tekevät kaiken työn"
Teknologian kehittyminen on tapahtunut nopeasti, sitä ei ole kiistäminen. Monet tiedemiesten ennustamat asiat ovat kuitenkin menneet pieleen. Vuonna 2020 emme ole siellä, mistä jo 1960-luvulla puhuttiin.
Yksi ihmiskunnan huoli on ollut se, että robotit varastavat työpaikkamme. Robottien vallakumous on tosiasia esimerkiksi tehtaissa, mutta robotit eivät ole palvelijoitamme tai aja autoja puolestamme.
– Futuristien ja teknologian asiantuntijoiden mukaan erilaiset robotit ja tekoälyt tulevat olemaan hyväksytysti osa arkielämäämme vuoteen 2020 mennessä. Ne tulevat tekemään lähes kaiken fyysisen työn puolestamme.
Näin kirjoitti yhdysvaltalainen Elonin yliopisto vuonna 2006.
Lentokoneellakin on tunteet
Brittiläinen tulevaisuudentutkija Ian Pearson meni vielä pidemmälle. Vuonna 2005 hän kertoi Observer-lehdelle, että tietoisuus on vain yksi aisteista, ja sitä yritetään kehittää myös tietokoneille. Hänen mukaansa tietoisen, äärimmäisen älykkään tietokoneen luominen olisi mahdollista ennen vuotta 2020.
– Sillä olisi ehdottomasti myös tunteet. Jos olen lentokoneessa, haluan tietokoneen olevan enemmän peloissaan koneen putoamisesta kuin minä, jotta se tekisi kaiken mahdollisen pitääkseen koneen ilmassa.
Pearson kertoi CNN:lle vastikään, ettei kehitys ole tapahtunut niin nopeasti, kuin hän luuli. Tekoäly kehittyi hyvin nopeasti 2000-luvun alussa. Pearsonin mukaan lama hidasti kehitystä.
Halailua välimatkasta huolimatta
Tunteellinen tietokone ei ole Pearsonin ainoa tulevaisuuden ennuste. Vuonna 2009 hän puhui "aktiivisesta ihosta". Hän tarkoitti sitä, että ihmisten ihoon liitettäisiin elektroniikkaa, joka tarkkailisi terveyttämme.
Laite voisi myös tallentaa hermoston toimintaa ja matkia sitä myöhemmin, joten esimerkiksi kumppanin kanssa halailun voisi tuntea uudestaan ja uudestaan, vaikka kumppani olisi toisella puolella maapalloa.
Pearson kertoo CNN:lle, että vastaavan teknologian luominen ei olisi vaikeaa.
– Tiesimme, miten se tehtäisiin jo lähes 20 vuotta sitten, mutta sitä ei ole tapahtunut, koska insinöörit tai yritykset eivät ole päättäneet tutkia asiaa.
Pearsonin mukaan noin 85 prosenttia hänen ennustuksistaan totetuvat. Hän mainostaa muun muassa ennustaneensa tekstailun ja sosiaalisen median vallan.
Pearson ei usko itseään ohjaaviin autoihin, kun katsotaan vuoteen 2030. Hän uskoo ennemmin, että ihmiset tulevat kulkemaan identtisissä lasikuitukopeissa, jotka kulkisivat automatisoiduilla moottoriteillä.
Syöminen on ja pysyy
Jos teknologian tulevaisuutta on mietitty, on myös ruoan. Tunnettu futuristi Ray Kurzwei on ennustanut useaan otteeseen, että perinteinen ruoankulutus olisi muuttunut vuoteen 2020 mennessä.
Hän kertoi kirjassaan vuonna 2004, että pikkuruiset nanobotit ruoansulatusjärjestelmässä ja verenkierrossa voisivat antaa ihmisille tarkat ravinto-aineet.
On vaikeaa uskoa, että ihmiset luopuisivat syömisestä. Ruokailussa on kyse niin paljon muustakin, kuin pelkästä välttämättömien ravintoaineiden saannista.
Minirobotit eivät olet korvanneet ruokaamme, mutta muutoksia ruokailutottumuuksimme on silti tullut. Vegetarismi ja vegaanisuus ovat lisääntyneet merkittävästi osittain ilmastonmuutoksen myötä, osittain muista syistä.
Kurzwei on myös yksi niistä futuristeista, joka uskoi, että älylasit tai piilolinssit korvaisivat puhelimet.
Hotelliaamupala kuussa
Avaruusturismista puhuttiin jo 1960-luvulla. Idean toteutuminen on näyttänyt olevan lähellä jo useita kertoja. Elon Musk ennakoi, että vuoteen 2020 mennessä ihmisillä olisi jo varteenotettavia suunnitelmia matkailusta Marsiin.
Avaruusmatkailu osoittautui olevan niin lähellä, mutta silti niin kaukana. 2000-luvulla seitsemän ihmistä maksoi päästäkseen avaruusmatkalle, mutta turismihanke pysähtyi vuonna 2009.
Toimittaja Jim Clash osti 200 0000 dollarin arvoisen lipun Virgin Galacticin lennolle vuonna 2010. Lippu on edelleen käyttämättä.
– Luulin, että vuoteen 2020 mennessä kyseessä olisi jo rutiinijuttu, Clash kertoo CNN:lle.
Clash kertoo, että hän on kuitenkin valmis odottamaan vielä lisää. Ihmiskunnan haaveet hotelleista kuussa ovat yhä olemassa.
Aina saa haaveilla
Tulevaisuuden ennustuksissa on yksi selkeä piirre – mitä vanhempia ennustukset ovat, sitä utopistisempia.
Yhdysvaltalainen ajatushautomo RAND Corporation kokosi yhteen 82 asiantuntijaa ja julkaisi ennusteen tulevaisuudesta vuonna 1964.
Jos he olisivat olleet oikeassa, ihmiset kommunikoisivat avaruusolentojen kanssa ja matkustaisivat ajassa. Eläisimme 150-vuotiaksi ja olisimme jo lentäneet Plutoon. Raportin mukaan myös universaali kieli olisi kehittynyt pitkälle.
Moppi, imuri ja robotti
Mielenkiintoisin väite lienee silti se, että ihmiset olisivat kasvattaneet eläimiä, kuten apinoita, hoitamaan arkipäiväisiä askareita.
Väitteet otettiin tosissaan. Kolme vuotta myöhemmin Nobel-palkinnon voittanut kemisti Glenn T. Seaborg kommentoi raporttia puheessaan. Hän uskoi, että kotitalouksissa on joko robotti siivouskomerossa tai apina tekemässä puutarhatöitä. Apinat voisivat toimia myös autonkuljettajina.
Mitä tästä opimme? Ainakin sen, että viisaimmatkaan tiedemiehet eivät osuneet ihan nappiin ennustuksissaan.
Maailma muuttuu ja keksinnöt sen mukana. Kun ajatellaan vuotta 2030, kukaan tuskin uskoo, että koppalakkiset apinat kuskaavat meitä täydentämään nanobottivarastojamme.
Haaveet avaruus- ja aikamatkailusta sen sijaan näyttävät tulleet jäädäkseen.