Apulaisprofessori: Avin päätöksenteossa ollut ongelmia koronaepidemian alusta, suosituksia valkopestään velvoituksiksi – "Tilanne alkaa hyvin nopeasti muuttua mielettömäksi"

Aluehallintovirastot (avi) päättivät keskiviikkona pitää maanantaina asetetut, yleisötilaisuuksiin kohdistuvat koronatiukennukset voimassa.

Lue lisää: Avi pitää sittenkin nollamokapäätöksen voimassa, yleisörajoitukset kiristyvät: Yli 50 hengen tilaisuuksia saa silti järjestää, rajoituksia 500 henkeen ei edes mainita

Syyskuun alusta lähtien Suomessa saa järjestää yli 50 hengen yleisötapahtumia, jos niissä noudatetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sekä opetus- ja kulttuuriministeriön turvallisuusohjeita. Elokuussa henkilöraja oli 500 henkilöä. Käytännössä ohjeet astuvat voimaan aiempaa pienemmissä tapahtumissa.

Tampereen yliopiston julkisoikeuden apulaisprofessorin Pauli Rautiaisen mukaan päätösten liittäminen ministeriön ja THL:n ohjeisiin on monella tapaa ongelmallista.

Lue myös: Sekoilu viestinnässä ja hidas viranomaistoiminta kismittävät tapahtumajärjestäjiä

Aluehallintoviraston mukaan STM:n virhe ei ole iso – nollamoka meni ohi myös ministereiltä

Avin ylilääkäri MTV:lle: Tapahtumille ei yleisöylärajaa, mutta se voi muuttua, sillä kansalaiset ovat unohtaneet jotain – "Huudetaan vaan, että pitää päästä testiin"

Ilmiö alkoi jo keväällä

Ensinnäkään lainsäädännöstä ei löydy selkänojaa tällaiselle toiminnalle. Tartuntatautilaissa toimivalta on annettu vain kunnille ja aveille.

– Päätösten avulla ikään kuin tehdään valtion keskusjohdon suosituksista velvoittavia määräyksiä. Se, että valtion keskushallinto vielä käskyttää aluehallintoa valkopesemään heidän ei-velvoittavat ohjeensa velvoittaviksi on asetelmallisesti ongelmallinen.

Lue myös: Opetusministeri Li Anderssonin mukaan kynnys koulujen valtakunnalliselle sulkemiselle on korkealla – maskien rooli kouluarjessa yhä epäselvä: ”Mikään vaihtoehto ei ole kokonaan poissuljettu”

Rautiaisen mukaan ilmiö alkoi jo keväällä, kun erinäisiä ohjeita alettiin liittää koulujen sulkupäätöksiin. Kesään ja syksyyn mennessä ongelmallisesta päätöksenteosta on tullut hallinnossa tapa toimia.

– Tämä on ongelmallista ennen kaikkea siksi, koska tässä astutaan lainsäädäntövallan ylitse.

Tilanne voi muuttua mielettömäksi

Ongelma ei ole pelkästään teoreettinen, vaan se voi aiheuttaa suomalaisten elämässä käytännön hankaluuksia. Esimerkiksi Turussa kaupunki alkoi itsenäisesti valvoa Skopjen-lentoja, ja asettaa lentojen matkustajia muun muassa tartuntatautilain mukaiseen karanteeniin. Aivan kuten lainsäädäntö mahdollistaa.

Suomeen on tullut useita kymmeniä koronatartuntoja mystisestä Skopjen kaupungista – millainen Skopje on ja ketkä sinne matkaavat?

Kinkkinen tilanne syntyy, jos kunta ja avi antavat keskenään ristiriitaisia ohjeita. Tartuntatautilain edessä ne ovat kuitenkin yhtä vahvoja toimijoita.

– Tämäntyyppinen tilanne alkaa hyvin nopeasti muuttua mielettömäksi, Rautiainen sanoo.

Julkisoikeuden apulaisprofessorin Pauli Rautiaisen mukaan koronarajoitusten hallintaa pitäisi pohtia uudestaan.

– Ja sen pohtiminen kuuluu eduskunnalle.