Kouluväkivallan kitkemiseen on sama keino, jolla Joensuun skiniongelma saatiin kuriin 1990-luvulla: "Ei toimi etänä"

Nuorisotutkija hätkähti kuultuaan ensimmäistä kertaa Vantaan kouluampumisesta epäillyn iän. Epäiltynä tekoon on 12-vuotias poika. Poliisin mukaan hän osoitti katumusta heti epäillyn tekonsa jälkeen. Nuorisotutkimusseuran vastaava tutkija Tomi Kiilakoski arvioi, että varhaisnuori jo ymmärtää ainakin osittain tekojensa seuraukset. 

– Sama ihminen voi tietyssä tilanteessa olla lapsi ja tietyssä tilanteessa nuori. Tämänhetkisessä Suomessa 12-vuotiaat kurkistelevat jo nuorisokulttuurin piiriin. Varhaisnuoren käsite on aika hyvä.

Suomessa rikosoikeudellinen ikä on 15 vuotta. Esimerkiksi sisäministeri Mari Rantanen (ps.) on ehdottanut, että ikärajaa voitaisiin Suomessa laskea. Tutkija Tomi Kiilakoski ei rajaa laskisi, koska yhä nuoremmat leimautuisivat pysyvästi.

Nyt ehdotettua väkivaltaisten lasten erityisyksikköä Kiilakoski pitää hyvänä ajatuksena, samoin terapiatakuuta. Tutkija itse ehdottaa Suomeen moniammatillisia tiimejä, jotka toimisivat alueellisesti.

– Miten me saadaan luotua lapsille ja nuorille sellaiset kasvuolosuhteet, että väkivalta vähenee ja kun kiusaamista tai konflikteja tulee, niiden kanssa pystytään elämään. Silloin on kysymys niin monimutkaisesta asiasta, että yhden ammattikunnan rahkeet eivät varmaankaan siitä siihen. 

Lue myös: Poliisi toivoisi lisää pakkokeinoja laitoksista karanneiden nuorten kiinniottamiseksi: "Mitkään resurssit eivät riitä"

Tutkija: Ei toimi etäpalveluna

Tutkija Tomi Kiilakosken mukaan moniammatillisissa tiimeissä voisi toimia poliiseja, sosiaalityöntekijöitä, nuorisotyöntekijöitä, opettajia ja mahdollisesti harrastusten ohjaajia. 

– Tämän näkisin yhtenä toivottavana kehityskulkuna. Tämänkaltaisten palvelujen pitää olla siellä, missä lapset ja nuoret ovat. Niiden pitää olla lähipalveluja, eivätkä ne onnistu etänä.

Viertolan alakoulussa Vantaalla tapahtui 2. huhtikuuta ampumavälikohtaus, jossa kuoli 12-vuotias poika. Kaksi samanikäistä tyttöä loukkaantui vakavasti. 

Esimerkiksi Joensuussa saatiin hyviä kokemuksia moniammatillisen tiimin toiminnasta, kun kaupunkia kohtasi skiniongelma 1990-luvun puolivälissä. Rasismia ja väkivaltaa kitkeneeseen moniammatilliseen yhteistyöhön osallistuivat muun muassa poliisi, järjestöt ja koulut. 

Lue myös: Joensuun skiniongelmaan herännyt iranilaislähtöinen Melody pitää rasismia nyt Suomessa "erittäin suurena ongelmana" – tässä hänen neuvonsa

Videolla ylhäällä tutkija Tomi Kiilakoski kertoo, millaisia moniammatilliset tiimit voisivat olla!