Nuorisotutkija kouluammuskeluista: Käsiaseiden saatavuus on helppoa ja siitä pitäisi puhua enemmän

Suomessa on runsaasti aseita väkilukuun nähden esimerkiksi siksi, että suomalaiset harrastavat innokkaasti metsästystä. Vastaava tutkija Tomi Kiilakoski Nuorisotutkimusseurasta kääntäisi katseet käsiaseisiin Vantaan kouluammuskelun jälkeen. 

– Koulusurmatutkimuksissa korostetaan usein, että kouluampumiset ovat erilainen vyyhti asioita, vaikuttavia tekijöitä. Yksi olennainen vaikuttava tekijä on aseiden helppo saatavuus.

Vantaata aiemmat ampumavälikohtaukset kouluissa tapahtuivat vuosina 1989, 2007 ja 2008. Suomi on tässä mielessä enemmän yhdysvaltalainen maa kuin eurooppalainen.

–  Kysymys on tietenkin siitä, että mitä enemmän aseita on yhteiskunnassa, sitä helpommin yksittäinen suomalainen tietää, kenellä on ase ja mistä sen löytyy. Ilman muuta aseiden saamisen tiukentaminen – erityisesti käsiaseiden osalta – kannattaa nostaa pöydälle. 

Juttu jatkuu linkkien jälkeen.

Lue lisää: Sampsan luokkatoveri otti pistoolin repustaan ja ampui kaksi oppilasta – Suomen ensimmäinen kouluampuminen tapahtui Raumanmerellä 1989

Vantaan tragedia muistuttaa Suomen ensimmäistä kouluampumista

Jokelan kouluampujan vanhempien rohkea haastattelu: "Sieltä löysin Pekan jättämän viimeisen kirjeen"

Suomalaiselle väkivaltakulttuurille ominaista on se, että meillä väkivallantekijä on yleensä uhrille tuttu. Tämä erottaa meidät muista.

– Tuntemattomaan kohdistetut väkivallanteot ovat meillä harvinaisempia. Lisäksi itsemurhia on Suomessa tehty enemmän kuin muualla.

Myöskään konflikteja ei Kiilakosken mukaan osata Suomessa ratkaista kunnolla ennen niiden kärjistymistä väkivallaksi.

Lue myös: Kouluväkivallan kitkemiseen on sama keino, jolla Joensuun skiniongelma saatiin kuriin 1990-luvulla: "Ei toimi etänä"

Lue myös: Suomessa on valtava määrä aseita – tällaiset ovat säännöt niiden säilyttämiseen

Tilastotieto kouluväkivallasta puuttuu

Vantaan kouluampumisen jälkeen herää kysymys, onko kouluväkivalta lisääntynyt Suomessa. Tietoa ei ole missään tarjolla.

Tutkija Tomi Kiilakoski harmittelee sitä, että tilastoja kouluissa tapahtuneista väkivaltatapauksista ei koota. Sen sijaan koulukiusaamisen kehityksestä saadaan tietoa kouluterveyskyselyiden avulla.

–Tämän näen kehittämisen kohteena. Meillä pitäisi olla paremmat tilastot siitä, kuinka paljon lapset ja nuoret kohtaavat kouluissa väkivaltaa. 

Aiempien kyselyjen perusteella tiedetään se, että erityisesti pojille koulu on keskeinen väkivallan paikka.

– Mutta kuinka paljon väkivaltaa tapahtuu ja miten se on eri vuosina kehittynyt, ei valitettavasti ole tietoa.

Lue myös: Näin paljon suomalaisia aseet tappavat vuosittain – katso tilastot

Ongelmatapauksia ja eläkkeenmaksajia

Nuorten tilanne Suomessa ei ole niin hyvä kuin voisi "maailman onnellisimmassa maassa" kuvitella olevan. Kansainvälisessä listauksessa Suomi on nuorten osalta vasta seitsemäntenä. 

Kiilakosken mukaan nuoret nähdään Suomessa usein ongelmatapauksina tai tulevina eläkkeenmaksajina iäkkäille ikäpolville.

– Tyypillisesti nuorten osallisuutena on, että valitaan sohvan ja pöytien värejä. Kuitenkaan he eivät pääse vaikuttamaan siihen, mihin rakennetaan pyöräteitä tai kaadetaanko lähimetsiä, sanoo Kiilakoski.

Lue myös: Suomi ei ole nuorille mikään onnela – nyt he kertovat itse, mikä yhteiskunnassa on vialla