Turkin vaatimukset selvä viiväste Suomen Nato-jäsenyydelle, sanoo tutkija: Suomen on oltava valmis myönnytyksiin

Turkilla on Suomen Nato-jäsenyydelle omia vaatimuksiaan. Tutkija uskoo, että Suomen on oltava valmis myönnytyksiin – muttei hinnalla millä hyvänsä.

Turkin hallintoa lähellä oleva Sabah-lehti listasi Suomelle ja Ruotsille osoitetun vaatimuslistan. Tällä hetkellä Turkki seisoo kummankin maan mahdollisen Nato-jäsenyyden esteenä.

– Se on koonti, sanamuodot varmasti jonkin verran elävät. Periaatteessa tämä tulee olemaan paketti Suomea ja Ruotsia kohtaan, sanoo vanhempi tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista.

Yhtenä Turkin toistamana vaatimuksena on ollut, että Suomi ja Ruotsi luovuttaisivat Turkkiin yhteensä 33 henkilöä, joita epäillään yhteyksistä terrorismiin.

Turkin mukaan epäillyillä on yhteyksiä joko kurdien työväenpuolueeseen PKK:hon tai Erdogania vastustavaan Fethullah Güleniin.

Alaranta pitää henkilöiden luovuttamista mutkikkaana Turkin asettamilla kriteereillä.

– Täytyy lähteä oikeusprosessista, ja viranomaisilla täytyy olla tosi tarkkaa tietoa ja näyttöä ennen kuin siihen voidaan lähteä. Sillä perusteella, että joku on heiluttanut PKK:n lippua jossain, se ei vain onnistu Suomesta ja Ruotsista käsin.

Suomen oltava valmis myönnytyksiin

Tutkija uskoo, että Suomen on oltava valmis joihinkin myönnytyksiin ja neuvotteluihin saadakseen Turkin kannat käännettyä.

– Myönnytykset eivät tarkoita sitä, että heitettäisiin roskakoppaan meidän oikeusvaltioperiaatteet, ja luovuttaisimme sen takia joitain ihmisiä tuosta vaan, koska Turkki pyytää. Siihen en usko, Alaranta sanoo.

Koska kaikilta Naton jäsenmailta vaaditaan uusista jäsenistä yksimielinen päätös, Alaranta sanoo Turkin uskovan pitävänsä kädessään valttikorttia.

Suurimpana pelurina Turkki pitänee Yhdysvaltoja, jonka kanssa maalla on pitkälle kyteviä kiistoja. Nämä on nyt ollut mahdollista nostaa jälleen pöydälle.

– Kuten nähdään, Nato reagoi: on jo ihan perusteltua kirjoitusta siitä, että Turkin turvallisuushuolet pitää ottaa jollain tavalla huomioon, että päästään eteenpäin. Mitä se käytännössä tarkoittaa, on jo kinkkisempi juttu.

"Suomi ja Ruotsi joutuivat myllytykseen"

Kannattajilleen keskiviikkona puhunut Erdogan totesi taas, ettei Suomen ja Ruotsin kannata vaivatua lähettämään delegaatioitaan Turkkiin.

– Lyhyesti Erdoganin puheen viesti oli, että jos Nato on turvallisuusyhteisö, miten on mahdollista, ettei Turkin turvallisuusintressejä oteta huomioon tai oteta vakavasti, Alaranta sanoo.

– Tässä tapauksessa Suomi ja Ruotsi joutuivat tähän myllytykseen.

Eräänlainen peliliike nähtiin jo jäsenhakemusten jättämispäivänä, kun Financial Timesin mukaan Turkki äänesti kumoon Suomen ja Ruotsin kutsumisen liittymiskeskusteluihin.

Alaranta pitää epätodennäköisenä, että Suomen jäsenhakemus kuitenkaan kaatuisi Turkin hangoitteluun.

Hän uskoo jäsenprosessin aikana Turkin "lypsävän" riittävästi kansalliseen intressiinsä liittyviä asioita, kunnes allekirjoitus kirpoaa kynästä.

Suomen Nato-jäsenyydelle tämä on selvä viiväste.

– On mahdoton ennustaa, millainen se prosessi tässä välissä on.

Lue myös:

    Uusimmat