Suomi on paljon Ruotsia edellä tupakkapolitiikan ja savuttomuuden edistämisessä, sanoo kansanterveysjärjestö Suomen ASH ry:n toiminnanjohtaja Mervi Hara.
Mervi Haran mukaan Ruotsissa tehtiin vielä takavuosina edistyksellistä tupakkapolitiikkaa, mutta sittemmin kiinnostus ja sitoutuneisuus lopahti.
– Ainakin viime vuosina poliittinen ilmapiiri on ollut vähän heikko tupakan kansanterveysvaikutuksia koskevissa asioissa.
ASH on valtakunnallinen kansanterveysjärjestö ja tupakkapolitiikan asiantuntija. Hara kuuluu järjestön edustajana sosiaali- ja terveysministeriön (STM) työryhmään, jonka on määrä julkistaa touko-kesäkuun vaihteessa mietintönsä uusista tupakka- ja nikotiinipolitiikkaa kiristävistä toimista.
Ruotsissa hallitus kertoi vastikään omista suunnitelmistaan tupakoinnin rajoittamiseksi. Uusi laki esimerkiksi rajoittaisi nuuskan myyntiä ja kieltäisi tupakoinnin kokonaan muun muassa leikki- ja urheilupaikoilla sekä terasseilla.
Hara sanoo, ettei tunne Ruotsin hallituksen esitystä yksityiskohtaisesti, mutta arvioi, että toimenpiteet eivät ole maata mullistavia suomalaisesta näkökulmasta katsottuna.
– Meille ne eivät kauheasti uutta tuo. Ruotsissa on ylipäätään paljon helpompi rajoittaa tupakointia, koska nuuskan käyttö on siellä yleisempää ja paljon isompi ongelma.
Ruotsin tavoite savuttomuus, ei nuuskattomuus
Vaikka sekä Suomessa että Ruotsissa tavoitellaan savuttomuutta, on sitoutuminen "end game" -tavoitteeseen eriasteista, Hara sanoo. Ruotsissa tavoite koskee vuotta 2025, mutta muun muassa sitä ajavan verkoston toiminta ei ole organisoitua.
– Eikä tavoite koske lainkaan nuuskan käytön lopettamista, Hara painottaa.
Suomessa taas tavoitellaan sitä, että tupakka- ja muiden nikotiinituotteiden käyttö loppuisi vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on kirjattu lakiin, ja se ohjaa esimerkiksi STM:n työryhmän toimintaa ja sitä kautta myös uusien lakiesitysten valmistelua.
Ryhmän puheenjohtaja on Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Ilkka Oksala. Koska ryhmän työ on kesken, hän ei halua kommentoida, miten ruotsalaiset ideat istuisivat Suomeen.
Harakaan ei lähde arvioimaan, miten Suomessa suhtauduttaisiin esimerkiksi ravintoloiden terassitupakoinnin täydelliseen kieltämiseen.
– Siihen liittyvistä asenteista on tietojeni mukaan vähän tietoa. Ainakaan meidän järjestössämme ei ole selvitetty terassitupakointia koskevaa asenneilmapiiriä.
Ravintola-ala vastustaa terassitupakoinnin kieltoaTerassitupakoinnin kieltämisestä keskusteltiin Ruotsissa vilkkaasti jo vuonna 2009. Käytännön tuominen Suomeen sai tuolloin ravintola-alan yritysten edunvalvojaliitolta penseän vastaanoton, aivan kuten nytkin. – En usko, että se vähentäisi tupakointia, vaan ravintoloissa käymistä ja ravintoloissa anniskelua eli vaikutus olisi selvästi negatiivinen meidän toimialan kannalta, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi sanoo. – Kannatimme aikanaan tupakoinnin lopettamista ravintoloiden sisätiloissa, mutta tällaista ehdotusta emme kannata, koska terassilla tupakoinnista ei aiheudu samalla tavalla haittaa muille asiakkaille tai ravintolan henkilökunnalle. Seuraavat Suomessa tehtävät tupakka- ja nikotiinipolitiikkaa koskevat rajoitukset voisivat liittyä myyntipakkausten yhdenmukaistamiseen ja savuttomien ympäristöjen laajentamiseen. Näin arvioi THL:n asiantuntija Otto Ruokolainen, jonka mukaan logottomia myyntipakkauksia käytetään esimerkiksi Australiassa ja Norjassa. – Koska savuttomuus on Suomessa jo niin yleistä, suuressa mittakaavassa ei ehkä olisi kovin suuri kynnys lopettaa esimerkiksi ravintoloiden terassitupakointia, Ruokolainen pohtii. |
2:36
