Digitaalinen hätätila uhkaa suomalaislapsia, sanoo asiantuntija. Näin siihen pitäisi puuttua.
Digitaaliset alustat herättävät huolta lasten ja nuorten suhteen. Vaikka niistä on seurannut paljon hyvää, on tullut mukana myös huonoja juttuja.
Puhutaan nuorten mielenterveysongelmista, verkkoalustoilla tapahtuvasta ahdistelusta ja esimerkiksi keskittymiskyvyn katoamisesta. Myös tekoälytyökalujen käyttöönotto puhuttaa.
– Tällä hetkellä olemme sellaisessa kohdassa, että on hyvä katsoa tulevaisuuteen, miten voitaisiin elää paremmin näiden alustojen kanssa, toteaa Digirauha ry:n puheenjohtaja Elina Kiiski-Kataja Huomenta Suomessa.
Lue myös: Millaiset ihmiset netissä möykkäävät? Some ei viritä aivoja empatiaan: "Helpompi matalalla kynnyksellä laukoa"
Digitaalista kasvurauhaa edistävän Digirauha ry:n Kiiski-Katajan mukaan on mahdollista, että suomalaislapset ajautuvat digitaaliseen hätätilaan.
Suomi on eurooppalaisessa mittakaavassa poikkeus siinä mielessä, että täällä lapsille hankitaan älypuhelimet todella aikaisin.
– Pari vuotta sitten ainakin tutkimusten mukaan 90 prosenttilla ekaluokkalaisista oli älypuhelin käytössä, hän kertoo Huomenta Suomessa.
Kiiski-Kataja lisää, että alustojen ikärajoja – lähtökohtaisesti 13 vuotta – ei oikein noudateta.
– Ehkä aika aikaisin tuupataan lapset yksin digimaailmaan. Usein argumentti on se, että kun kaikilla muillakin on.
Pahempaa voi olla luvassa
Kiiski-Katajan mukaan perheet ovat melko yksin tämän valinnan kanssa. Samaan aikaan digijätit yrittävät saada lapset nuoret viettämään paljon aikaa alustoillaan.
– Se on iso bisnes.
Hän lisää, että vielä ei edes tiedetä, mitä kaikkea tekoälytyökaluista seuraa.
– Voi hyvin olla, että tilanne menee paljon pahemmaksi, jos emme nyt tee jotain.
Lue myös: Kävelijän katse ei kännykästä irtoa – nyt ilmiöstä huolestui poliisikin, vaarassa erityisesti lapset
Yhteisiä toimia vaaditaan
Kiiski-Kataja nimeää muutaman seikan, joilla tilanteeseen voitaisiin puuttua. Aivoliitto on laatinut suosituksen esimerkiksi ruutuajoista. Suositus on, että alakoululaisille ei vielä hankittaisi puhelimia ja että teinien keskuudessa sosiaaliseen mediaan liittymistä lykättäisiin pidemmälle.
Kiiski-Katajan mukaan vanhemmat tarvitsevat selkeyttä.
– Mitä jos lykättäisiin puhelimen hankkimista sieltä alkupäästä ensin? hän ehdottaa.
Tarvittaisiin myös yhteistä keskustelua vanhempien kesken. Yksi keino voisi olla keskustelu siinä vaiheessa, kun lapsi on aloittamassa koulun. Vanhemmat voisivat yhdessä sopia siitä, miten ekaluokkalaisten kanssa toimittaisiin älylaitteiden osalta.
– Ettei kävisi niin, että yksi saa kännykän ja muut joutuvat seuraamaan perässä, vaan että vanhemmat pystyisivät puhumaan siitä, mitä halutaan ja toivotaan. Yleensä toive on, että ei vielä lähdetä tähän, että katsotaan nyt ainakin muutama vuosi eteenpäin.
Lue myös: Älypuhelinten käytöstä uudet suositukset: Erityishuomio vuoden 2007 jälkeen syntyneistä lapsista
Yhteinen rintama voisi muuttaa asioita
Vanhemmilla on iso vastuu lähteä keskustelemaan asiasta, mutta Kiiski-Kataja pitäisi tärkeänä myös sitä, että koulut ja varhaiskasvatus yhdessä mahdollistaisivat sen.
– Yhden vanhemman ei välttämättä ole kauhean helppo lähteä näitä keskusteluja järjestämään.
Yhteiskunnallisella tasollakin olisi hyvä luoda yhtenäistä rintamaa siitä, miten lykätään vaikkapa älypuhelimen hankintaa ihan ykkösluokalta eteenpäin.
– Kukaan ei voi tätä yksin muuttaa, mutta voimme yhdessä tehdä tälle paljonkin, hän sanoo.