Asiantuntijan vinkit koiran kouluttamiseen – näin toimii positiivinen vahvistaminen: "Nyrkkisääntönä voi pitää..."

Eläintenkouluttaja ja koirakoulu Pawsiteamin omistaja Anna Sydänheimo kertoo, että koirakoulussa punaisena lankana on ihmisten opettaminen toimimaan vuorovaikutuksessa koiran kanssa. Asiakkaat tarvitsevat apua moninaisiin asioihin.

– Meiltä pyydetään apua lähestulkoon kaikkeen, mitä koiran kanssa voi kuvitella. Ja me mielellämme autamme – mitä aikaisemmin hakee apua ja opettelee koiran kanssa uusia tapoja, sitä helpommalla yleensä pääsee.

Sydänheimo muistuttaa, että omistajan lisäksi koiran käyttäytymiseen vaikuttavat monet erilaiset asiat. Niinpä ongelmia ei kannata hävetä.

– Harvoin omistaja pystyy täysin itse "pilaamaan" koiraa, vaan usein nämä ovat useiden surkeiden sattumusten summa.

Asiakkaat tulevatkin hakemaan apua ongelmien juurisyyn selvittämiseen ja koiran kouluttamiseen, mikä Sydänheimon mukaan usein parantaa niin koiran kuin omistajankin hyvinvointia.

– Koiran kouluttaminen ei ole rakettitiedettä, mutta käyttäytymisen takana olevien mekanismien ymmärtämiseen ja niiden ratkomiseen tarvitaan jo aika paljon opiskelua.

Opeta perustaidot positiivisen vahvistamisen avulla

Sydänheimon mukaan koiranomistajien tietämättömyys liittyy usein vanhoihin uskomuksiin ja ajatuksiin vaikkapa johtajuudesta ja siitä, että ihmisen tulisi hallita koiraa jatkuvasti.

–  En usko, että yksikään koiranomistaja on tahallaan ilkeä tai inhottava koiralleen, vaan usein luotetaan esimerkiksi kokeneempien ohjeisiin. Tieto eläimistä on kuitenkin lisääntynyt ihan hurjasti ja niin on myös tieto esimerkiksi rankaisujen ja pakotteiden käyttämisen vaikutuksista. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että positiivisesti vahvistamalla koulutetut koirat ovat stressittömämpiä ja optimistisempia kuin rangaistuksilla tai näiden sekoituksella koulutetut koirat.

Toista vuotta eläinten käyttäytymistieteiden kandidaattitutkintoa Portsmouthin yliopistossa, Englannissa, opiskeleva Sydänheimo vakuuttaakin, että rajat ja arjen perustaidot voi opettaa koiralle täysin positiivista vahvistamista hyödyntämällä.

– Ehdottomasti kannattaa aina suunnata katse siihen, millaista käyttäytymistä haluaa nähdä, sen sijaan, että miettii jatkuvasti, mitä ei halua nähdä. Esimerkiksi jos haluamme kieltää koiraa syömästä multaa kukkaruukusta, pitää miettiä, mitä haluamme koiran tekevän sen sijaan – luoksetulo ja kontaktin ottaminen ovat hyviä vaihtoehtoja, joten mieluummin lähdetään vahvistamaan niitä kuin torumaan ja sättimään koiraa.

Lue myös: Omistaja meni suihkuun ja jätti koirat touhuamaan keskenään – alle kymmenessä minuutissa kaksikon ulkonäkö oli muuttunut täysin

– Tai jos koiranpentu puree, tulee miettiä, mitä omien raajojen sijaan voisi pennulle tarjota purtavaksi ja miten näitä tilanteita voisi ennaltaehkäistä – onko pentu kenties yliväsynyt, kun se alkaa riehua, onko sillä pissa- tai kakkahätä…

Pennulle pitäisi alkaa systemaattisesti esimerkiksi tarjota jotain rauhoittavaa tekemistä, jotta pentu pystyisi rauhoittumaan ja vaikka nukahtamaan riehumisen sijaan. Fyysinen kurittaminen esimerkiksi pennun puremisessa ei Sydänheimon mukaan ole linjassa nykyaikaisen kouluttamisen eikä eläinsuojelulainkaan silmissä.

– Yleensä, kun pentu puree niin, ettei sitä kiinnosta mikään muu, se on todella ylikierroksilla ja silloin sen ohjaaminen rauhoittumaan esimerkiksi puruluun tai kongin pariin ja itsensä poistaminen tulilinjalta ovat huomattavasti koiraystävällisempiä ja eettisempiä tapoja saada toiminta loppumaan.

Käymällä pentuun kovakouraisesti käsiksi pentu oppii vain, että ihmisen kättä kannattaa epäillä – koska joskus se silittää ja joskus satuttaa.

– Koiranpennut ovat ihan vauvoja ja niiden tekemiseen tulee suhtautua samalla tavalla – opastaa ja ohjeistaa järkevämmän toiminnan pariin, ei kurittaa. Aikuiset koiratkin ovat vain taaperon tasolla, eikä niille voi selittää asioita, kuten ihmislapselle voi.

Lue myös: Eikö koiran hampaiden harjaus tai kynsienleikkuu suju? Eläintenkouluttaja antaa vinkit onnistumiseen: "Virheet johtuvat pääsääntöisesti siitä, että..."

"Nyrkkisääntönä voi pitää..."

Sydänheimon mukaan positiivisesti vahvistamalla ei voi saada aikaan mitään suurta pahaa.

– Vahingossa voi tulla vahvistettua joitain itseä ärsyttäviä tapoja, mutta niitä pystyy aina kouluttamaan uudelleen – positiivisella vahvistamisella ei kuitenkaan helposti saa aikaan eläimen kokonaisvaltaista hyvinvointia haittaavia asioita, toisin kuin taas rankaisuilla.

– Nyrkkisääntönä voi pitää, että negatiivisia tunteita ei pysty vahvistamaan positiivisella vahvisteella eli jos koira rähisee ja saa siitä palkinnon, se palkinto toimii pääsääntöisesti tilannetta rauhoittavana tekijänä eli vahvistaa rauhallisempaa tunnetilaa.

Monia asioita pystyy kouluttamaan uudelleen, mutta rangaistusten, esimerkiksi torumisen, hihnasta nykimisen, koirasta kiinni ottamisen tai fyysisempien rankaisujen käyttäminen voi asiantuntijan mukaan saada huomattavasti isompaa vahinkoa aikaan kuin positiivinen kouluttaminen.

– Kaikki me teemme välillä parempia ja välillä huonompia ratkaisuja, mutta avoimena pysyminen ja tiedon vastaanottaminen, sekä oman käyttäytymisen muokkaaminen sen pohjalta on ehdottoman tärkeä taito!

Lue myös: Lemmikinomistaja, älä unohda tätä: "Mikrosirusta ei ole mitään hyötyä, jos..."

"Pelkoa ei pysty vahvistamaan tarjoamalla turvaa"

Ennakointi, pohjataidot ja ongelman syyn tunnistaminen ovat tärkeitä asioita kaikkien "ongelmallisten" käyttäytymisten kouluttamisessa, asiantuntija muistuttaa.

– Riittävästi lepoa, ravintoa, liikuntaa, turvallisuuden tunnetta, miellyttäviä sosiaalisia kanssakäymisiä ja aivopähkinää ovat joka koiralle tärkeitä. Vasta kun ne ovat kunnossa, kannattaa alkaa miettiä käyttäytymisen kouluttamista.

Esimerkiksi ohitustilanteissa ennakointi ja pohjataitojen harjoittelu, sekä sen tunnistaminen, minkä vuoksi koira rähisee ovat avainasemassa, jotta ohituksia ylipäätään voi lähteä kouluttamaan. Onko koira peloissaan vai turhautunut, kun ei pääse koirakaverin luokse?

Moni koiranomistaja kaappaa vastaantulevaa koiraa pelkäävän lemmikkinsä syliin.

– Jos omaa koiraa pelottaa, sen voi aivan hyvin ottaa syliin – jos se pitää siitä ja haluaa sitä itse. Pelkoa ei pysty vahvistamaan tarjoamalla turvaa, vaan se toimii päinvastoin. Koira oppii, että omistajalta saa ja kannattaa hakea turvaa jännittävissä tilanteissa, jolloin se voi palautua niistä nopeammin.

– Jos sattuu niin, että ennakointi ei toimi ja puskasta hyppää joku eteen ja rähinä on päällä – silloin puhutaan selviytymistilanteesta, joka ei ole varsinaista kouluttamista eikä koira noin suuressa tunnetilassa juuri mitään opikaan. Siinä parasta olisi, jos olisi joitain tukitaitoja olemassa, joihin koira ehkä voisi reagoida ja joilla saadaan se pois tilanteesta ja erittäin kiihtyneestä mielentilasta.

Tällaisia tukitaitoja voivat olla esimerkiksi namien etsiminen, erilaiset temput tai kaavamaiset pelit, joita on harjoiteltu etukäteen.

Lue myös: Osaahan lemmikkisi nämä peruskäskyt? Kennelliitto muistuttaa uusia koiranomistajia taidoista, jotka pennulle tulisi opettaa

Turvallisesti koirapuistoon

Moni koiranomistaja totuttaa koiraansa muihin koiriin koirapuistoissa. Koirapuistossa kävijöitä Sydänheimo opastaa lukemaan koirien elekieltä sekä ennakoimaan.

– Koirapuistot jakavat mielipiteitä ja ne ovat aikamoinen koetus osalle koirista, mutta toisaalta ne ovat hyviä paikkoja, missä koiran voi päästää turvallisesti vapaana juoksemaan. Kuitenkin useamman vieraan koiran yhdessä laskeminen verrattain pienelle aidatulle alueelle voi olla todella iso stressitekijä koiralle.

Sydänheimo suositteleekin käymään puistossa sellaisten koirakavereiden kanssa, joiden kanssa on tutustuttu jo aiemmin.

– Esimerkiksi yhteinen haistelulenkki metsässä voi olla parempi tapa tutustua ja tutkailla toista kuin päästää suoraan riehumaan. Jos kaikki koirapuistossa menee näennäisesti hyvin, kannattaa tarkkailla oman koiran palautumista – palautuuko se samalla tavalla kuin tavallisesta lenkistä, vai meneekö sillä paljon kauemmin palautumiseen?

Tarkista koiran liikkuvuus pitkän lenkin päätteeksi:

Lue myös: Koirapuistoissa tikittää aikapommi – kahakat saivat helsinkiläisen Jennan suunniltaan: "Sanoin, että älä enää ikinä tuo koiraasi koirapuistoon"

Lue myös: Oletko jo kuullut koirametsistä? Tällainen on Suomea valloittava lemmikki-ilmiö: "Koira saa olla kerrankin vapaana ilman mitään stressiä"

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!