Mikrosirusta ei ole hyötyä, jos sitä ei ole rekisteröity, HESY muistuttaa.
Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY kertoo tiedotteessaan, että löytöeläintaloissa ja eläinsuojeluyhdistyksissä tavataan usein eläimiä, joilla on kyllä mikrosiru, mutta joiden sirutietoja ei löydä Suomen eläintietokannoista. Tämä tarkoittaa sitä, että eläimelle on saatettu laittaa mikrosiru eläinlääkärin vastaanotolla tai muussa tilanteessa, mutta sirutietoja ei kuitenkaan ole ymmärretty tai osattu laittaa mihinkään eläintietokantaan.
Mikrosiru on eläimen niskaan ihon alle rokotuksen tapaan laitettava tunnistesiru, johon on tallennettu eläimen oma yksilöllinen tunnusnumero. Mikrosiru on turvallinen, eikä häiritse eläintä tai aiheuta sille kipua. Kansainvälinen standardi takaa, ettei kahta täsmälleen samanlaista numerosarjaa ole olemassa.
– Mikrosirusta ei ole mitään hyötyä, jos eläimen tietoja ei ole missään rekisterissä. Jokaisessa mikrosirussa on uniikki numerosarja, joka saadaan selville mikrosirulukijalle. Itse sirussa ei ole muuta tietoa. Tunnistusmerkinnän yhteydessä olisikin aina painotettava, että omistajan on syytä rekisteröidä lemmikkinsä tiedot johonkin tunnettuun eläintietokantaan, sanoo HESYn puheenjohtaja Nina Immonen tiedotteessa.
Immosen mukaan yhtä oleellista on, että tunnistusmerkityn ja rekisteröidyn eläimen omistajuudessa, yhteystiedoissa tai muissa keskeisissä tiedoissa tapahtuvat muutokset päivitetään eläintietokantaan ilman viivytyksiä.
Lue myös: Kahdeksan vuotta kateissa ollut Rontti-kissa palasi yllättäen kotiin: "Ensimmäinen tunne oli, että tämä on vitsi"
"Lemmikin henkivakuutus"
Liian usein tunnistusmerkityn eläimen rekisteritietojen päivittäminen jää tekemättä, kun eläin saapuu Suomeen ulkomailta. Maahantulotilanteessa koiralla, kissalla ja fretillä on oltava tunnistusmerkintä. Jos tarkoituksena on jäädä maahan tai kyseessä on tuontilemmikki, on eläimen ajantasaiset tiedot kirjattavat johonkin Suomessa ylläpidettävään lemmikkirekisteriin.
HESY kertoo tiedotteessaan tapauksista, joissa lemmikkien mikrosirut ovat viitanneet ulkomaille. Näiden lemmikkien omistajatietoja on etsitty sirunumeron avulla Suomen ja ulkomaiden sirurekistereistä sekä Euroopan laajuisesta Europetnet-eläintietokannasta tuloksetta. Alkuperäisten omistajien etsintä on jouduttu lopulta keskeyttämään ja eläimet on pitänyt luovuttaa uusiin koteihin.
– Haluan muistuttaa, että tunnistusmerkintä yhdessä ajantasaisten rekisteritietojen kanssa on lemmikin henkivakuutus. Eläinsuojelulain mukaan löytöeläinten talteenottopaikoilla on 15 vuorokauden säilytysajan jälkeen oikeus myydä, luovuttaa tai lopettaa lunastamaton löytöeläin, Immonen lisää.
Suomessa on lukuisia toisistaan erillisiä eläintietokantoja, joihin tunnistusmerkityn lemmikin tiedot voi kirjata. Suomen Kennelliitolla on koirille ja Suomen Kissaliitolla kissoille omat rekisterinsä. Lisäksi tunnistusmerkittyjen eläinten tietokantoja ylläpitävät ainakin Turvasiru-verkkopalvelu, Siruhaku.fi-verkkopalveluun potilastietonsa tallentavat eläinlääkäriasemat sekä mikrosiru.com. Omat rekisterinsä on yleensä myös kodittomia eläimiä auttavilla eläinsuojeluyhdistyksillä. Lisäksi on olemassa lemmikkien ”omakanta” eli Kanta.pet.
Lue myös: Kissanpentu katosi 15 vuotta sitten – helmikuussa Charles sai yllättävän puhelun: "Ajattelin, että tässä on käynyt virhe"
"Tiedot saatetaan löytää liian myöhään"
Tunnistusmerkintä yhdessä ajantasaisten rekisteritietojen kanssa on lemmikin henkivakuutus, HESYltä muistutetaan.
HESYn mielestä lemmikkien tunnistusmerkintä- ja rekisteröintikäytännöt eivät nykyisellään ole Suomessa toimivia. Koiria koskeva tunnistusmerkintä- ja rekisteröintivelvoite astuu voimaan vuonna 2023, mitä eläinsuojeluyhdistys pitää tervetulleena uudistuksena. Kissat ovat kuitenkin jäämässä velvoitteen ulkopuolelle, vaikka kissat ovat löytöeläinten talteenottopaikoissa selkeästi yliedustettuina.
Suomen eläinsuojeluyhdistys SEY muistutti aiemmin, että löytöeläintaloihin päätyy vuosittain yli 10 000 kissaa ja koiraa. Kissoista omaan kotiin haetaan vain noin joka neljäs, koirista yhdeksän kymmenestä.
Lisäksi liian monet eri rekisterit mitätöivät tunnistamisjärjestelmän idean. Immosen mukaan viranomaisten ja löytöeläintalon pitäjien on mahdotonta tietää, mistä rekisteristä eläimen omistajien tietoja kannattaisi etsiä.
– Tiedot saatetaan löytää liian myöhään – vasta löytöeläimen säilytysajaksi määrätyn 15 vuorokauden jälkeen.
Tässä vaiheessa eläin on saatettu jo luovuttaa muualle tai lopettaa.
Lue myös: Onhan tämä asia kunnossa lemmikilläsi? – "Meiltä kysytään usein, kuinka moni eläin säästyisi lopetukselta, jos..."
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Lähteet: HESY, SEY