Veera kyllästyi Katajanokan vapaana juokseviin koiriin – "Eikä näille omistajille auta sanominen, he vähättelevät asiaa"

Laki on yksiselitteinen: koirat on pidettävä kiinni kaupungissa. Helsingin Katajanokalla monet koiranomistajat eivät tätä kuitenkaan Veera Papinojan mukaan halua käsittää.

Katajanokalla asuva somevaikuttaja Veera Bianca eli Veera Papinoja avautui pari päivää sitten sosiaalisessa mediassa Katajanokalla vapaana pidettävistä koirista.

Papinoja kohtaa päivittäin vapaana juoksentelevia koiria lenkkeillessään shetlanninlammaskoiransa Sydneyn, 3, kanssa Katajanokalla. 

Papinojaa aiheesta haastatteli myös Helsingin Sanomat. Jutun julkaisun jälkeen hän on saanut satoja viestejä, joissa on pääosin kiitelty asian esiin nostamisesta. 

– Sain viestin eräältä pikkukoiran omistajalta. He asuivat Katajanokalla, ja ennen reipas ja sosiaalinen pikkukoira joutui liian usein kohtaamisiin irtokoirien kanssa. Sen myötä se on muuttunut pelokkaaksi ja epävarmaksi.

– Tämän seurauksena myös sen näyttelyharrastus jouduttiin lopettamaan, Papinoja kertoo.

Elellään kuin eurooppalaiset

Veera Papinoja on asunut Helsingissä useammassa kaupunginosassa, mutta Katajanokka on hänen mukaansa ensimmäinen, jossa koiria pidetään irti näinkin paljon.

– Täällä varmaan kuvitellaan, että ollaan kovinkin eurooppalaisia, Papinoja vitsailee, vaikka aihe on todella vakava. 

Papinojan mukaan olisi eri tilanne jos Suomessa koirien irtipito olisi normaali hyväksytty käytäntö, ja koirat olisi opetettu siihen pennusta saakka.

– Yksi Katajanokalla asuva koiranomistaja kertoi kommenteissa, että omat koirat kasvatettiin Lontoossa ja tottuivat sitä myötä pennusta saakka olemaan vapaana puistoissa.

– Käytös on hankalampaa nyt aikuisena hihnassa, mutta koska asuvat nyt Helsingissä, niin koiran on totuttava hihnassa kävelyyn, koska se on meillä laissa näin määrätty.

Hukkaan mennyt koulutus

Veera Papinoja on kouluttanut Sydneytä ahkerasti. Takapakkia koulutukseen on kuitenkin tullut vapaana juoksevista koirista, joita Katajanokalla riittää.

– Viime vuonna yksi mäyräkoira kävi Sydneyn kimppuun. 

Papinojan mukaan Sydney alkaa heiluttamaan häntäänsä hermostuneena, kun joku koira lähestyy.

– Meidän kaikkien koiranomistajien olisi tärkeä perehtyä koirien elekieleen ja sijaistoimintoihin stressaavissa tilanteissa. Joskus hännän heilutus kuitenkin on iloisuutta, mutta oman koiran kohdalla se voi olla epävarmuutta ja niin kutsuttua sijaistoimintoa, Papinoja selittää.

– Eikä näille omistajille auta sanominen, he vähättelevät asiaa ja sanovat vaan, että meidän koiramme on ihan kiltti.

Koirienkin stressi kroonistuu

Sillä ei kuitenkaan ole mitään merkitystä, onko koira omistajansa mielestä kiltti, sillä vapaana kohti tuleva koira on yksi suurimpia uhkia, joita hihnassa oleva koira voi kohdata.

Eläintenkouluttaja Mari Kärkkäinen  Marin koirakoulu -yrityksestä kertoo, että hihnassa oleva koira ei pysty puhumaan koiraa, eli tutustumaan lajitoveriinsa luontaisesti eikä väistämään halutessaan.

Siksi vapaana olevat koirat voivat aiheuttaa epävarmuutta ja pelkoa.

– Ensinnäkin, miksi koirat ovat irti taajamassa, se on kiellettyä, Kärkkäinen puuskahtaa.

– On todella vastuutonta toisilta ihmisiltä päästää koira vapaaksi kaupungissa. Nythän on kiinnipitoaikakin.

Katajanokalla pesii lintuja ja irtokoirat ovat uhka niillekin, Kärkkäinen hämmästelee.

Kiinnipitoaika on harhaanjohtava termi siinä mielessä, että yleistä, vapaata irtipitoaikaa ei ole ollenkaan olemassa, mutta kiinnipitoaikana rajoitukset ovat vielä tiukemmat.

Kärkkäisen mukaan hihnassa olevalle pelkäävälle koiralle aiheutuu hirvittävä stressi, sillä suoraan kohti tuleva koira vaikuttaa hyökkäävältä.

– Vaikka se koira omasta mielestä olisi kuinka kiltti, koirat eivät lue tilannetta kuten ihmiset, Kärkkäinen muistuttaa.

Hihnassa oleva koira on motissa

Vapaana olevat koirat tulevat Mari Kärkkäisen mukaan luontaisesti kaartaen toistensa luo ja haistelevat peräpäätä kyljet vastakkain. Hihnassa oleva koira on ikään kuin motissa, eikä kykene käyttäytymään luontevasti.

– Se on erittäin ahdistava tilanne koiralle. Jos koira on jatkuvasti lenkillä pelon tunnetilassa, ja sitä tapahtuu useasti, koiran kokema stressi lisääntyy päivittäin, Kärkkäinen tietää. 

– Stressihormoni ei poistu sen kehosta nopeasti ja kokonaiskuormitus tulee aika kovaksi.

Remmirähinä on oire

Koira saattaa Kärkkäisen mukaan saada stressistä vatsaoireita, ja se saattaa alkaa osoittamaan aggressioita toisille koirille ja rähistä remmissä. Remmirähinä on seurausta ja oire jostain, eikä siitä voi Kärkkäisen mukaan kouluttaa pois, jos juurisyytä ei poisteta.

Kärkkäisen mukaan lopputulema on niinkin ankea, että jos koulutuksessa oleva koira jatkuvasti kohtaa irtokoiria niistä ahdistuen, ei koulutuksesta ole toivottua hyötyä.

– Jos remmirähinä on jo alkanut, on siitä mahdotonta päästä eroon, jos mikään ei muutu itse lenkittämistilanteessa, ja vapaana olevat koirat jatkavat lähestymistä.

– Koiran luottamus ulkoilutilanteisiin karisee, ja kotona jo remmin laittamisesta sille herää tunne, että kohta joutuu kohtaamaan ikävän asian.

Ohjeita koiranomistajille

Veera Papinojaa Mari Kärkkäinen ei ole tavannut, mutta yleisesti hän neuvoisi koiranomistajia ulkoilemaan paikoissa, joissa riski irtokoirille on pieni.

– Ei jätetä koiraa yksin tilanteeseen, jossa irti olevat koirat voivat yllättää nurkan takaa. 

– Kannattaa ulkoilla aukioilla jossa jo kauempaa näkee, kun joku koira lähestyy. 

Yleensä omistaja huomaa kauempaa tulevan koiran ensin, joten ennakointi on Kärkkäisen mukaan tärkeää. 

Omistajat, astukaa esiin

Jos kaikesta huolimatta vieras koira pääsee yllättämään ja tulee kohti, on Kärkkäisen mukaan omistajan otettava vastuullinen rooli.

– Astutaan vaikka oman koiran ja kohti tulevan väliin, otetaan tilanne haltuun eikä päästetä toista koiraa lähelle.

Kärkkäisen mukaan esimerkiksi shetlanninlammaskoira on niin pieni, että jos se on sylissä viihtyvää sorttia, voi koiran nostaa vaikka rohkeasti syliin turvaan lähestyvältä koiralta. 

– Fokus kannattaa pitää omassa koirassa ja sen hyvinvoinnissa. Ennakointi on aina hyvä asia.

Luottamusta kannattaa Mari Kärkkäisen mukaan kerryttää tarjoamalle pelokkaalle koiralle positiivisia lenkkeilykokemuksia.

– Hakeutukaa paikkoihin, joissa koira voi tarkkailla ympäristöään ja saada positiivisia kokemuksia muista koirista.

– Niin ikävää kuin se onkin joutua sanoittamaan itsestään selviä asioita toisille koirienomistajille, niin pitää vaan uskaltaa sanoa, että älä päästä koiraasi lähelle.
 

Auttaako vain muutto pois?

Veera Papinoja alkaa olla jo niin täynnä Katajanokan irtokoiria, että hän on alkanut katsella asuntoja muualta.

– En haluaisi asua missään muualla kuin täällä, mutta pitäisikö katsella rivitaloa Espoosta tai jossain, missä on oma piha. Inhottaa, että oman elämäntavan joutuisi laittamaan uusiksi tämän takia.

Papinoja on saanut viestiä muun muassa Katajanokan ala-asteen oppilaiden vanhemmilta, joiden mukaan irti juoksevat koirat pelottavat myös lapsia.

– Erään äidin mukaan asiasta huomauttaminen ei auttanut, koiranomistaja oli ollut tosi töykeä.

Katajanokalla on kaksi koirapuistoa ja lähistöllä on myös Tervasaari, jossa on koirien ranta. Veera Papinoja ei käsitä, miksi koiranomistajat eivät voi ulkoiluttaa koiriaan ilman hihnaa niissä.

– Nyt tarvitaan koiranomistajien ymmärrys, että koirien irti pitäminen kaupungissa on laitonta. Jotkut sekoittavat lakipykälät, kun taajaman ulkopuolella koiran voi pitää irti siten, että se on välittömästi kytkettävissä.

– Mutta taajamassa, jollainen Katajanokkakin on, ei koiraa saa pitää irti ollenkaan, Papinoja muistuttaa.

Laki määrää: Koirat kiinni kaupungissa

Laki on yksiselitteinen: koira on pidettävä taajama-alueella kytkettynä. Esimerkiksi kaupungin kadut, puistot ja yleiset alueet ovat osa taajamaa. Minilex-lakisivustollakin kerrotaan, että koiranomistajan tai -haltijan on huolehdittava siitä, ettei koira pääse vaarantamaan yleistä järjestystä ja turvallisuutta.

Tämän vuoksi irrallaan juokseva koira voi häiritä ja aiheuttaa vaaraa muille ihmisille ja lemmikeille. Koira voi myös häiritä liikennettä esimerkiksi juoksemalla autotielle. Irrallaan oleva koira on myös vaaraksi itselleen juuri muuhun liikenteeseen liittyvien riskien vuoksi.

Tämän järjestyslain noudattamista valvoo poliisi. Koiran kytkettynä pitämisvelvoitteen laiminlyövä koiran omistaja tai haltija syyllistyy järjestysrikkomukseen. Rangaistuksena on rikesakko, jonka suuruus on 40 euroa. Mikäli kohtaat kaupunkialueella vapaana olevan koiran, eikä omistaja tee elettäkään kytkeäkseen sitä hihnaan, yhteydenotto poliisiin voi olla ainoa vaihtoehto.

Poliisi muistutti helmikuussa Twitterissä koiran omistajien velvollisuuksista. Kiinnipitoaika kestää elokuun 19. päivään saakka, eikä koiria saa senkään jälkeen pitää taajama-alueella vapaana.

– Poliisi muistuttaa: koirat kiinni taajamien ulkopuolella 1.3. lähtien.

Jos julkaisu ei näy, voit katsoa sen täältä

Katso myös: "Tavallisin ele, jota ihmiset eivät huomaa ollenkaan" – mitä koiran eleet kertovat?

"Tavallisin ele, mitä ihmiset eivät huomaa ollenkaan"– tätä koiran eleet kertovat 1:38
Koiran ymmärtäminen lähtee sen eleistä. Koira on luonnostaan konflikteja välttelevä eläin, joten se viestii tauotta ympäristölleen, kuinka lähelle sitä saa tulla, tai tuntuuko tilanne siitä hyvältä. Jos koira esimerkiksi haluaa etäisyyttä, se saattaa kääntää päätään poispäin, räpsytellä silmiään tai kääntää korvia taakse.

Muokattu juttua 28.7. kello 22.16: Poistettu jutusta maininnat Skattan koirat -ryhmästä, josta Papinoja kertoo tulleensa poistetuksi. Myös ryhmän ylläpitäjän kommentti on poistettu jutusta.

Osittaislähteet: Marin Koirakoulu, MiniLex

Lue myös:

    Uusimmat