Kotona annettava saattohoito lisääntyy voimakkaasti. Näin arvioi professori ja Hyksin Syöpäkeskuksen ylilääkäri Tiina Saarto, jonka johtama työryhmä luovutti tänään suosituksensa palliatiivisen hoidon ja saattohoidon järjestämisestä asiasta vastaavalle ministerille.
Palliatiivinen hoito tarkoittaa parantumattomasti sairaan potilaan ja hänen läheistensä kokonaisvaltaista hoitoa. Saattohoito, eli viimeisten elinpäivien tai -viikkojen hoito, on osa palliatiivista hoitoa.
Suosituksen mukaan nyt melko sirpaleinen saattohoito koottaisiin kolmiportaiseen pyramidiin. Pohjalla olisi perustaso, jonka hoivassa tapahtuisi asiantuntijatyöryhmän visiossa suurin osa kuolemista. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi sellaisia sairaaloiden vuodeosastoja, joilla hoidetaan kuolevia potilaita, mutta jotka eivät ole varsinaisesti erikoistuneita saattohoitoon.
Suurin muutos työryhmän visioissa osuisi keskitasolle, jota he kutsuvat erityistasoksi. Tällaisen erityistason toiminnasta vastaisi sairaanhoitopiiri, ja erityistasolta olisi löydyttävä muun muassa palliatiivisen hoidon ja saattohoidon yksiköitä kuten palliatiivinen poliklinikka, kotisairaala sekä saattohoitokoteja. Erityistason hoitoa tarvitsisivat muun muassa osa syöpäpotilaista.
– Jos on vaikeita oireita, myös psyykkisiä tai henkisiä oireita, tarvitaan erikoistason hoitoa, kuvaili ylilääkäri Juho Lehto Taysista.
Keskitasolle kuuluvat kotisairaalat tarjoavat palliatiivista hoitoa esimerkiksi ihmisten kodeissa ja vanhainkodeissa. Tällä hetkellä kotisairaaloita on professori Saarron mukaan lähinnä isoimmissa kaupungeissa, mutta myös esimerkiksi Sastamalassa Pirkanmaalla.
– Uskoisin, että kotona annettava saattohoito lisääntyy voimakkaasti, Saarto sanoi.
Kotisairaaloita pitäisi työryhmän mukaan löytyä yksi noin 50 000 asukasta kohden.
Parhaimmillaan ennaltaehkäisevää hoitoa
Työryhmän ajatuksissa yliopistolliset keskussairaalat johtavat palliatiivisen hoitopyramidin ylintä tasoa, jossa tarjottaisiin kaikkein vaativinta hoitoa. Tähän kuuluisi muun muassa lasten ja nuorten saattohoito.
Trendisana hoitoketju esiintyy myös saattohoitoa pohtineen työryhmän papereissa. Se tarkoittaa sitä, että potilaille on ennalta määritelty tahot, jotka ottavat vastuulleen hoidon eri vaiheet, eikä kuolemaa lähestyvää potilasta pompotella. Työryhmä korostaa, että palliatiivisen hoidon suunnitelma on tehtävä hyvissä ajoin. Ylilääkäri Juho Lehto korostaa, että saattohoito on parhaimmillaan ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa, koska kuoleman hyvä hoito ja hoidon suunnitelmallisuus vähentävät muun muassa päivystyskäyntejä ja auttavat kuolevan omaisia käsittelemään tilannetta.
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko otti ylilääkäri Tiina Saarrolta vastaan työryhmän suositukset.
Työryhmän suositukset otti vastaan perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.), joka korosti, että suosituksien mukainen malli auttaisi yhdenvertaistamaan palveluita eri puolilla maata.
Eduskunnan käsittelyssä on parhaillaan kansalaisaloite eutanasiasta eli kuolinavusta. Moni eutanasiaa vastustava taho on korostanut, että ensin tulisi kehittää saattohoitoa.
– Minun vastaukseni eutanasiakeskusteluun on tämänkaltainen terveydenhuollon kehittäminen, Saarikkokin sanoi.
Ensi alkuun saattohoidon kehittämiseen on tarjolla rahaa miljoona euroa ensi vuoden budjetissa, Saarikko kertoi. Rahaa käytetään muun muassa tuoreen työryhmäpaperin jalostamiseksi käytännön suosituksiksi.