Elämänsä loppuvaiheessa olevat ihmiset eivät saa kylliksi hoitoa kotonaan, kertoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos maanantaina. THL:n selvityksen mukaan vuonna 2016 kotihoidon asiakkaista 90 prosenttia oli ollut sairaalassa ja 70 prosenttia oli käynyt päivystyksessä kolmen kuukauden aikana ennen kuolemaansa.
THL:n vieraileva tutkimusprofessori Harriet Finne-Soveri sanoo, että siirrot aiheuttavat lisää rasitusta kuolevalle ja läheisille.
– Asiakkaat pitäisi hoitaa paremmin. Siinä vaiheessa, kun kuolemaa ei voi välttää, iäkäs ihminen tarvitsee riittävän ja osaavan hoidon sinne missä hän asuu, Finne-Soveri sanoo.
THL:n mukaan pelkkä henkilöstömitoituksen nosto ei takaa saattohoidon laatua. Tutkimusprofessorin mukaan vanhustenhoidosta puuttuvat työtavat ja käytänteet sen varalta, että ihminen haluaa kuolla kotonaan. Lisäksi jos henkilöstö koostuu pääosin lähihoitajista, on yleistä, ettei riittävään kipuhoitoon löydy tarvittavia lääkelupia.
– Avain parempaan elämän loppuvaiheen hoitoon on lisätä sairaanhoitajien osuutta henkilöstöstä ja kouluttaa koko henkilöstö saattohoidon perusteisiin, Finne-Soveri sanoo.
Lue myös: Saattohoidon saatavuudessa on edelleen puutteita ympäri Suomen – 400 000 suomalaista vaativien palveluiden ulkopuolella
Tulokset ovat peräisin loppuvuonna valmistuvasta raportista, jossa on tarkasteltu palliatiivisen eli kipua ja kärsimystä lievittävän hoidon tilaa Suomessa. Tutkimuksessa tarkasteltiin kotihoidossa ja palveluasumisen piirissä olevia yli 65-vuotiaita.
Sosiaali- ja terveysministeriö on raportin vastuuministeriö.
Alueelliset erot suuria
THL:n mukaan saattohoidon taso vaihtelee Suomessa suuresti. Finne-Soverin mukaan yleisesti voidaan sanoa, että kotihoidossa tukeudutaan kaikkialla Suomessa paljon sairaaloihin ja päivystyspoliklinikoihin.
Lue myös: Yhä useampi suomalainen kuolee kotisaattohoidossa – Ylilääkäri haluaisi läheiselle palkallista vapaata saattohoitoa varten: "Erittäin moni sen tekisi"
Palvelutaloissa sairaaloihin tukeutumisen tarve saattohoitovaiheessa vaihtelee puolestaan maakunnittain runsaasti. Esimerkiksi Etelä-Karjalassa sairaalapalveluita käytetään vähän, Lapissa ja Päijät-Hämeessä puolestaan paljon.
– Ideahan taustalla on se, että annetaan hyvää hoitoa loppuun saakka. Apujoukot juoksee, ei se sairas, Finne-Soveri sanoo.