Asuntojen hintojen lasku kiihtyy – näitä se koskee eniten

Hintojen lasku koski etupäässä kerrostaloasuntoja, joiden hinnat laskivat 5,3 prosenttia vuoden takaisesta. Rivitaloasuntojen hinnat taas nousivat 1,3 prosenttia.

Eniten hinnat laskivat pääkaupunkiseudulla (5,4 prosenttia) ja suurimmissa kaupungeissa ylipäätään (5,0 prosenttia). Lasku oli loivempaa muualla maassa. Edellisvuoden tasolla hinnat pysyivät vain Oulussa.

Suomen Kiinteistönvälittäjien toimitusjohtajan Jussi Mannerbergin mukaan hintojen lasku heijastaa sitä, että asuntoja halutaan tällä hetkellä myydä enemmän kuin ostaa.

– Kun ostajat ovat varovaisempia ja myyjät haluavat tehdä enemmän kauppaa, se kääntää hintoja. - - Siinä mielessä tämä on korjausliike, että on palattu koronaa edeltävään aikaan sekä volyymissä että hinnoissa, hän sanoo.

Lue myös: Asuntojen hinnoissa nähdään loppuvuonna isoin romahdus sitten 90-luvun laman, arvioi asiantuntija – "Kauppa hyytyy uhkaavasti"

Ostajiin vaikuttavat Mannerbergin mukaan tällä hetkellä etenkin energian hintojen ja korkotason nousu, asumiseen käytettävissä olevien varojen väheneminen hintojen nousun myötä ja jossain määrin myös lainansaannin vaikeutuminen.

"Myyjän pitäisi ymmärtää, ettei voi saada samaa hintaa kuin vuosi sitten"

Mannerbergistä asuntoja työntää osaltaan markkinoille se, että monet asuntosijoittajat pyrkivät nyt eroon etenkin vähän vanhemmista tai vähemmän suosituilla alueilla sijaitsevista asunnoista, mikä tarjoaa hyviä tilaisuuksia varsinkin ensiasuntojen ostajille.

– Asunnonvaihtotarvettahan on aina: synnytään, kuollaan, erotaan, mennään naimisiin. Se pyörittää perusasuntokauppaa, ja se pyörii normaalisti. Se huippu on vain pyyhkiytynyt pois erinäisistä syistä. Perusasunnonvaihtajille tilanne on mielenkiintoinen, mutta niille, jotka haluaisivat tehdä tiliä nopealla arvonnousulla, tilanne ei ole siihen edullinen.

Mitä asuntokauppoja harkitsevan kannattaisi nyt sitten muistaa?

– Myyjän pitäisi olla valmis kuuntelemaan tarjouksia ja ymmärtää se, ettei voi saada samaa hintaa kuin vuosi tai kaksi sitten. Tilanne on toisenlainen nyt. Ostajan taas pitäisi katsoa pitkälle ja ymmärtää, että nyt on parempi aika ostaa kuin aiemmin, koska tarjontaa on enemmän ja hintaa vähemmän, Mannerberg sanoo.

Uudiskohteiden myynti putosi miltei puolella

Mannerberg kuitenkin muistuttaa, että hintatilastot eivät kerro koko totuutta.

– Keskiarvohinnassa voi näkyä se, että ei ole myyty arvokkaimpia asuntoja vaan vain perusasuntoja, mikä laskee sitä keskiarvoa. Jos kauppoja ei ole toteutunut, hinnoista ei voi vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

Tilastokeskuksen mukaan kiinteistönvälittäjien kautta tehtiin marraskuussa noin 40 prosenttia vähemmän vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen kauppoja kuin vuotta aiemmin. Mannerbergin mukaan tammi–marraskuun aikavälillä suurin pudotus oli kuitenkin nimenomaan uudiskohteiden menekissä, joita myytiin noin 5  600, mikä on noin 45 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Vanhojen kohteiden myyntimäärät supistuivat kuitenkin vain 15–16 prosenttia noin 58  000 asuntoon.

Lue myös: Asuntokauppa romahti loppuvuodesta – huonoiten kaupaksi menevät pikkuasunnot

– Pitää muistaa, että viime vuosi, johon nyt verrataan, oli koko vuosituhannen kovin kauppavuosi. Jos nyt verrataan vaikka viiden vuoden keskiarvoon, tämän vuoden tammi–marraskuussa vanhojen asuntojen myyntivolyymi on 3,8 prosenttia perässä. Se kertoo paremmin sitä tarinaa.

Laskun odotetaan jatkuvan ensi vuonna

Joulukuun puolivälissä OP-ryhmä arvioi asuntomarkkinakatsauksessaan, että syvin pudotus asuntojen hinnoissa nähdään tämän vuoden lopussa ja ensi vuoden alussa. OP ennustaa asuntojen hintojen laskevan ensi vuonna keskimäärin 4–6 prosenttia.

Myös Nordea arvioi joulukuun alussa, että asuntojen hinnoista voisi ensi vuonna sulaa noin viisi prosenttia, pääkaupunkiseudulla enemmän. Pääkaupunkiseudun hintatilanteeseen vaikuttaa muun muassa se, että siellä asuntolainat ja siten korkokustannukset ovat suurempia kuin muualla maassa ja pienistä asunnoista on ylitarjontaa. OP:n laskelmien mukaan tyypilliseen osakeasuntoon otetun lainan lainanhoitorasitus Helsingissä on noin 46 prosenttia kotitalouden käytettävissä oleviin tuloihin nähden, kun koko maan keskiarvo on noin 25 prosenttia.