Auringonpaisteesta ja lämmöstä nauttiminen voi kääntyä kärvistelyksi auringonpistoksen tai lämpöuupumuksen myötä. Mutta miten helteen haittavaikutukset voi tunnistaa ja erottaa toisistaan?
Päätä särkee ja heikottaa: iskikö auringonpistos, vai uhkaako kehoa kuivuminen? Johtava tutkija Timo Lanki THL:n ympäristöepidemiologisesta yksiköstä myöntää, että auringonpistoksen ja lämpöuupumuksen erottaminen toisistaan voi olla hankalaa. Tässä pieni opas oireiden tunnistamiseen ja hoitoon!
Auringonpistos
Auringonpistokset piinaavat Langin mukaan erityisesti pikkulapsia.
– Auringonpistoksen syy on päähän porottava aurinko, joka aiheuttaa keskushermoston ärsytytystä.
Auringonpistos oireilee päänsärkynä, huimauksena, ärtymyksenä ja pahoinvointina. Avuksi riittää useimmiten siirtyminen varjoon ja viileään. Pää on hyvä pitää kohoasennossa, ja otsalla vielä mielellään viileä kääre.
– Auringonpistoksesta kannattaa huolestua vasta, kun yleistila tai esimerkiksi tajunnantila alkaa heiketä, tai olo ei parane viilentämisestä huolimatta, Lanki neuvoo.
Hyvä keino ehkäistä auringonpistosta on suojautua poltteelta päähineeltä. Lapset puetaankin usein kesällä hattuihin, mutta Lanki patistaa myös aikuisia suojaamaan päänsä porotukselta.
Lämpöuupumus
Siinä missä ulkona touhuavat lapset ovat alttiita auringonpistoksille, uhkaa lämpöuupumus puolestaan myös sisätiloissa kärvisteleviä: erityisesti vanhuksia ja yleiskunnoltaan heikkoja ihmisiä. Myös jotkut krooniset sairaudet ja esimerkiksi lääkitykset voivat johtaa esimerkiksi elimistön lämmönsääntelykyvyn heikentymiseen ja siten altistaa lämpöuupumukselle. Riskiryhmää ovat myös esimerkiksi dementikot, Alzheimer-potilaat ja alkoholistit.
Käytännössä lämpöuupumus on seurausta kehon neste- ja suolavajauksesta: siitä, ettei olla juotu tarpeeksi nestettä, Lanki kiteyttää. Jos ihminen ei ole täysissä voimissaan ja kykene huolehtimaan itsestään, hän ei ehkä myöskään ymmärrä siirtyä ajoissa viileään.
–Lämpöuupumuksen oireet ovat samanlaisia kuin auringonpistoksessakin: päänsärkyä, huimausta, pahoinvointia, mahdollisesti sekavuutta, oksetusta ja ärtymystä, Lanki listaa. Lisäksi hengitys ja sydämen syke voi muuttua normaalista.
Lämpöuupumuksesta kielii myös nihkeä iho. Helteillä sisätiloissa voi olla tukalat oltavat, joten keho pyrkii viilentämään lämpötilaansa hikoilemalla.
Heikotuksen tulisi helpottua viilentämisellä ja juomisella. On myös syytä huolehtia syömisestä jos juo vain vettä, sillä vedestä uupunut keho ei saa kaipaamiaan suoloja.
Lämpöhalvaus
Lämpöuupumus voi pahentua henkeä uhkaavaksi lämpöhalvaukseksi. Mikäli oireet eivät hellitä pian tai pahentuvat on syytä ottaa yhteyttä lääkäriin. Jos tajunnan taso laskee, soita hätänumeroon 112. Jos on epäselvyyttä, onko kyse lämpöuupumisesta vai lämpöhalvauksesta, käsittele oireilevaa kuten lämpöhalvauksen saanutta.
Studio55.fi/ Milja Haaksluoto
Kuvat Colourbox.com
Helteestä hengenvaara alkoholisteille – Soita sammuneelle heti apua