Jalankulku ja kävelykeskustat korostuvat uudessa suosituksessa siitä, kuinka liikkuminen tulisi järjestää kaupunkien keskustoissa. Niiden varaan rakentuu keskustojen kaupallinen ja kulttuurinen ydin.
Suosituksen mukaan liikenteen lisääntyessä eri kulkumuodot eivät kuitenkaan aina mahdu omille väylilleen. Siksi tarvitaan myös yhteisiä katutiloja, joissa autot ajavat hiljaisella nopeudella.
Suosituksen on laatinut keskustojen kehittäjiä yhteen kokoava Elävät Kaupunkikeskustat -yhdistys.
Keskustat voi jakaa erilaisiin vyöhykkeisiin, suosituksessa todetaan. Ydinkeskusta on varattu lähinnä kävelijöille. Kävelykeskustaa täydentävät yhteiset katutilat, joissa myös rauhallinen autoilu on sallittu, mutta kevyen liikenteen ehdoilla. Keskustan reuna-alueilla autot saavat enemmän tilaa.
Tarvitaan yhteiset pelisäännöt
Katutilan käyttäjiä keskustoissa ovat kävely, pyöräily, joukkoliikenne, autoilu ja huoltoliikenne.
Liikenteen harmonisoinnissa näitä liikennemuotoja yhdistetään samaan tilaan.
Harmonisointi edellyttää yhteisiä pelisääntöjä, kuvailee arkkitehti, kaupunkisuunnittelija Mikko Heikkilä, joka oli puheenjohtajana suosituksen laatineessa työryhmässä.
– Autoilua lähdetään jonkin verran vapauttamaan keskustoissa. Toisaalta kävelypainotteisuutta jaetaan laajemmin koko kaupungin alueelle. Kun liikennettä sijoitetaan samaan katutilaan, sen pitää tapahtua heikomman eli jalankulkijan ehdoilla.
Lue myös: Uuteen tieliikennelakiin on kirjattu velvollisuus, joka koskee ihan jokaista tienkäyttäjää – ja kohta se tulee
Liikennettä rauhoitetaan esimerkiksi hidasteilla, risteyksiä kohottamalla, kiertoliittymillä ja kaistoja kaventamalla. Korkein ajonopeus voisi olla 20 kilometriä tunnissa, eikä liikennevaloja juuri tarvita.
Myös pyöräilijöiden ja sähköavusteisilla ajoneuvoilla liikkuvien pitää varoa kävelijöitä.
Kävelykeskusta ei ole vain yksi katu
Kävelykeskustaan voi kuulua katujen lisäksi toreja ja aukioita. Verkostoon voi kytkeä myös esimerkiksi kauppakäytäviä, kauppakeskusauloja ja puistokäytäviä.
Jalankulkijaa kuvataan kävelykeskustan kuninkaalliseksi. Suosituksen mukaan kuitenkin myös autolla pitää päästä keskustaan. Autoille sopii parhaiten keskitetty, usein maanalainen pysäköinti, jota pidetään keskustassa toimivampana kuin kadunvarsipysäköintiä.
Lue myös: Näin ne asiat koetaan: Autoilijat ja pyöräilijät kertakaikkisen eri linjoilla siitä, millainen on turvallinen ohitus
Edunvalvontajohtaja Tuula Loikkanen Kaupan Liitosta pitää tärkeänä, että keskusta on saavutettavissa kaikilla kulkumuodoilla, myös autoilla. Hän kuitenkin huomauttaa, että keskustat ovat erilaisia, eikä yksiselitteistä ohjetta eri liikennemuotojen sijoittelusta voi antaa.
– Joukkoliikenteellä pitäisi päästä keskustaan asti, mutta on paljon kuntia, joissa tämä ei toimi. Tarvitaan paikallista silmää sen miettimiselle, mikä toimii parhaiten.
Huoltoajot ennen lounasaikaa
Joukkoliikenteen pitää suosituksen mukaan päästä aivan ydinkeskustaan, samoin pyörien. Pyöräily tarvitsee lisää pysäköintipaikkoja. Kauppakeskuksissa ne voivat olla laadukkaita hallipaikkoja, joissa myös arvokkaat sähköpyörät voi lukita sateelta suojaan. Tällaisia on jo esimerkiksi Helsingin Triplassa ja Tampereen Ratinassa.
Huoltoliikenne on välttämätöntä, ja kivijalkakauppoihin se pitää usein hoitaa myös muiden liikkujien käyttämillä kulkuväylillä.
– Huoltoajot on suositeltavaa tehdä ennen lounasaikaa, mikä parantaa ravintola-alueiden viihtyisyyttä, huomauttaa Elävät Kaupunkikeskustat ry:n toiminnanjohtaja Pokko Lemminkäinen.
Heikkilän mukaan on ymmärrettävää, että pienempien paikkakuntien keskustoissa ei tarvita niin vahvaa kävelijöiden oikeuksien korostamista kuin isoissa kaupungeissa.
– Niissä rauhallinen yhteispeli eri kulkumuotojen välillä on hyvä periaate. Toisaalta pitää muistaa, että kaikissa keskustoissa ihmiset jalkautuvat autoistaan toimittamaan asioitaan.
Lue myös: Miten pyöräilijät voisivat huomioida jalankulkijat paremmin? "Kaikki tienkäyttäjät voivat halutessaan kehittyä"
Liikennesuosituksen tavoitteena on vahvistaa keskustojen kaupallista kilpailukykyä ja edistää liikenteen harmonisointia. Suosituksen laatineen Elävät Kaupunkikeskustat -yhdistyksen toimintaan osallistuu noin sata keskustojen kehittäjää, kuten 40 kaupunkia, Kuntaliitto, Suomen Kiinteistöliitto, Kauppakeskusyhdistys, Kaupan Liitto, Päivittäistavarakauppa ja keskustayhdistyksiä.
– Annamme näkökulmia ja virikkeitä, joista kaupunkisuunnittelijat voivat ottaa koppia, Lemminkäinen kuvailee.