Autoalalta vihreää valoa kilometriverolle, punaista autoverolle – moniin päästötoimiin voitaisiin ryhtyä jo tällä hallituskaudella

Autoalan järjestöt muistuttavat tiedotteessaan, että liikenteen päästöjen vähentämiseen on muitakin keinoja kuin verojen ja maksujen korotukset. Ne pitävät asetettuja päästötavoitteita kunnianhimoisina, mutta juuri siitä syystä hihat olisi käärittävä mahdollisimman nopeasti – jopa tämän hallituskauden aikana. 

Valtion tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 päästötasoon nähden. Tulevien vuosikymmenten aikana pyrkimyksenä on saavuttaa täysin hiilineutraali liikenne.

Haasteeseen ovat tarttuneet myös liikenne- ja kuljetusalan toimijat, jotka ovat laatineet oman näkemyksensä tarvittavista toimenpiteistä.

Elinkeinojärjestöjen keskustelunavauksena toimiva kokonaisuus luovutettiin liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakalle tiistaina. Suuri osa ehdotetuista toimenpiteistä soveltuisi alan tiedotteen mukaan aloitettavaksi jo tällä hallituskaudella.

Lisätoimia kaivataan

Kuten tavoitteissa on kuvattu, saisi tieliikenteen hiilidioksidipäästöjen määrä olla vuonna 2030 enintään 5,9 miljoonaa tonnia.

Nykyisellä tahdilla tästä tavoitteesta jäätäisiin jonkin verran, sillä arvioiden mukaan liikenteemme päästöt olisivat vuonna 2030 7,4 miljoonaa tonnia.

Järjestöt peräänkuuluttavatkin lisätoimia.

Liikenteen verotusta uudistettava

Autoalan järjestöjen mukaan liikenteen verotusrakennetta tulisi muuttaa siten, että autokannan uusiutuminen nopeutuisi.

– Tämä tapahtuisi siirtämällä verotuksen painopiste hallitusti ja riittävän pitkän siirtymäajan kuluessa auton hankinnasta sen käyttöön, ne toteavat tiedotteessaan.

Uusien autojen hiilidioksidipäästöt alenevat huomattavasti valmistajille asetettujen päästötavoitteiden vaikutuksesta. Autoala pitää ilman verouudistuksia tapahtuvaa kehitystä liian hitaana, sillä autokannan kiertoaika on nykyisin yli 20 vuotta.

Ääni kilometriverolle ruuhkamaksujen sijaan

Kilometriveron käyttöönotossa olisi järjestöjen mukaan huomioitava se, ettei liikenteen kokonaisverorasitus kasva. Ne katsovat, että muiden verojen tasoa tulisi vastavuoroisesti alentaa.

– Toisin kuin alueelliset ruuhkamaksut, kilometrivero antaa mahdollisuuden sovittaa liikenteen kokonaisverotaso maltilliseksi. Alueellisten ruuhkamaksujen ensisijaisena tavoitteena sen sijaan on kerätä resursseja liikenneinvestointeihin ja niiden vaikutus liikenteen päästöihin jää vaatimattomaksi.

Järjestöjen mukaan kilometrivero voisi olla eri alueilla eri suuruinen.

Alalla ei myöskään kannateta polttoaineverotuksen kiristämistä yksittäisenä toimenpiteenä.

– Tieliikenne on luonteeltaan lähellä välttämättömyyshyödykettä ja liikennepolttoaineiden kysynnän jousto on pieni, joten verokorotukset eivät merkittävästi vähennä liikennettä.

– Polttoaineveron merkittävä korotus edellyttäisi veronkorotusten kompensointia ammattiliikenteelle, jotta kuljetuskustannukset eivät merkittävästi kasvaisi ja kotimainen kilpailukyky heikentyisi.

Päästöjä voidaan vähentää myös tuilla

Kiristämisen ja verottamisen sijaan kuluttajia voidaan ohjata tavoitteiden kannalta kestävämpien ratkaisujen piiriin taloudellisella tuella.

Esimerkiksi vähäpäästöisten työsuhdeautojen osuutta voitaisiin kasvattaa niiden verotusarvoa alentamalla. Lisäksi toistuvat romutuskampanjat vauhdittaisivat autokannan uusiutumista.

Ladattavien autojen suosiota olisi mahdollista nostaa kohdentamalla latausinfratukea nykyisen taloyhtiöille suunnatun mallin lisäksi myös työpaikkakiinteistöille ja kotitalouksille.

Lisäpanostuksia infraan ja joukkoliikenteeseen

Järjestöt näkevät paljon potentiaalia myös suurten HCT-kuljetusten käyttöönotossa. Suurempien ajoneuvoyhdistelmien käyttö mahdollistaa saman kuljetuskapasiteetin pienemmällä ajoneuvojen määrällä, mikä vähentää päästöjä ja kuljetuskustannuksia, mutta tietyt tiestön pullonkaulat – erityisesti ongelmalliset liittymäalueet – ovat vielä monin paikoin HCT-kuljetusten päänvaivana, eikä niitä näin ollen voida hyödyntää koko tieverkolla.

Järjestöjen mukaan myös joukkoliikenteen suosio pitää saada nousuun suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa.

Lähde: Autoalan Tiedotuskeskus

Lue myös:

    Uusimmat