Joulukuussa 2018 Maan ohi lensi komeetta nimeltään 46P/Wirtanen. Nyt tutkijat ovat analysoineet ohilennosta saatua dataa ja todenneet, että kyseessä on monellakin tapaa poikkeuksellinen taivaankappale.
Komeetan koostumuksesta nimittäin poikkeuksellisen iso osa on alkoholia, ainakin jos verrataan sen aldehydien määrään.
– Tämä antaa meille tietoa siitä, missä suhteessa hiili-, happi- ja vetymolekyylejä esiintyi alkuvaiheen Aurinkokunnassa, jossa Wirtanen muodostui, Johns Hopkinsin yliopiston komeettatutkija Neil Dello Russo sanoo.
Komeetalla salaperäinen lämmön lähde
Vielä poikkeuksellisempaa on se, että komeettaa lämmittää jokin muukin kuin Auringon säteily. Tutkijat eivät ole varmoja siitä, mikä tämä salaperäinen lämmönlähde on.
Tavallisesti Aurinko lämmittää komeetan jäätynyttä ydintä, jolloin vesimolekyylit sublimoituvat kaasuksi ja muodostavat komeetan tunnusomaisen hunnun.
Teorioita ylimääräiselle lämmitysprosessille on toki esitetty.
Yhden teorian mukaan Auringon säteily ionisoi atomeja komeetan ytimen lähellä, jolloin ne vapauttavat elektroneja. Valtavalla nopeudella kulkevat elektronit taas törmäilevät muihin molekyyleihin, muuttaen liike-energiaa lämpöenergiaksi.
Toisen teorian mukaan Wirtasesta irtoaa kiinteitä jäämöhkäleitä.
– Jääkimpaleet lentävät pois ytimestä ja sublimoituvat vapauttaen lämpöenergiaa kauempana hunnussa, Missouri–St. Louisin yliopiston professori Erika Gibb selittää.
Jälkimmäinen teoria olisi johdonmukainen aiemman komeettatietämyksen kanssa. Wirtasen kaltaisista ”hyperaktiivisista” komeetoista vapautuu tavallista enemmän vettä.
Tämän takia tutkijat myös arvelevat, että komeetat ovat tuoneet Maan pinnalle osan siitä vedestä, josta nykyiset valtameret muodostuvat.
46P/Wirtanen on nimetty yhdysvaltalaisen löytäjänsä Carl A. Wirtasen mukaan, jolla oli suomalaiset sukujuuret.