Suomen taivaalla parhaillaan näkyvä pyrstötähti tuo terveisiä kymmenien tuhansien vuosien takaa. Komeetan ydin on jäistä materiaalia, mihin liittyy myös sen syntyhistoriaan.
Tähtitaivaalla voi näinä päivinä bongata ihmestyksen, kun pyrstötähti Tsuchinshan-ATLAS on vierailulla Maan ”lähistöllä”.
Pyrstötähti näkyy tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan mukaan aluksi matalalla iltataivaalla, kunnes se nousee ilta illalta yhä korkeammalle. Samalla se muuttuu himmeämmäksi.
Komeetta C/2023 A3 (Tsuchinshan-ATLAS) on jatkoa upeille Hyakutakelle ja Hale-Boppille, jotka ilahduttivat tähtitaivaasta kiinnostuneita kansalaisia 1990-luvun lopulla. Se jää kuitenkin niitä himmeämmiksi.
Lue myös: Haluatko nähdä harvinaisen pyrstötähden? Pekka Pouta antaa vinkit bongaukseen
Vierailija kaukaa aurinkokunnan laidalta
Tsuchinshan-ATLAS on Ursan mukaan tehnyt matkaa aurinkokunnan sisäosiin noin 80 000 vuoden ajan.
Se on kotoisin jäisten kappaleiden muodostamasta Oortin pilvestä, joka ympäröi aurinkokuntaa joka puolella, hyvin kaukana planeettojen ratojen takana, Ursan tiedotteessa kerrotaan.
Oortin pilvestä saapuvat komeetat liikkuvat hyvin soikeilla radoilla, ja ne voivat tulla mistä päin taivasta tahansa. Ne saattavat jäädä kiertämään Aurinkoa näille uusille radoilleen tai ajautua kokonaan ulos aurinkokunnasta.
Tsuchinshan-ATLASin kohtaloa ei tiedetä vielä tarkasti, mutta se tiedetään, että se ei uhkaa maapalloa.
Lue myös: Pekka Pouta yritti sanoa pyrstötähden nimen – eikä se mennyt ihan niin kuin piti
Vierailijan 80 000 vuoden takaa odotetaan ilmaantuvan taivaalle perjantaina
Näin pyrstötähti syntyy
Kaikki komeetan ytimet ovat Ursan mukaan hyvin jäistä materiaalia, joka alkaa kaasuuntua komeetan lähestyessä Aurinkoa.
Ytimen ympärille kehittyy tällöin pyöreä kaasuhuntu, jota kutsutaan nimellä koma. Auringon säteily ja hiukkasvirta puhaltavat koman materiaalia pyrstöksi.
Komeetoilla on periaatteessa kaksi erillistä ja hieman eri tavoin käyttäytyvää pyrstöä, mutta Tsuchinshan-ATLASin tapauksessa pyrstö on näyttänyt yhtenäiseltä ainakin toistaiseksi.
– Komeetan kirkkaus johtuu tästä höyrystymisestä. Auringon valo heijastuu höyrystyneestä materiaalista – komasta ja pyrstöstä – ja saa komeetan näin näyttämään kirkkaalta avaruuden mustuutta vasten. Mitä enemmän kaasua komeetasta irtoaa, sitä kirkkaammalta se näyttää, Ursa selvittää.
Ensimmäinen vierailu
Tämä on Tsuchinshan-ATLASin ensimmäinen vierailu Auringon lähellä. Se tekee Ursan mukaan komeetan kaasuuntumisen määrästä ja siten kirkkauden ennustamisesta erityisen vaikeaa.
Komeetta on saanut nimensä löytövuotensa, -observatorionsa ja -menetelmänsä mukaan.
Nimi 'Tsuchinshan' viittaa kiinalaiseen Purppuravuoren observatorioon, jossa pyrstötähti löydettiin viime vuonna 2023 alkuvuodesta ATLAS, eli Asteroid Terrestrial-impact Last Alert System -etsintäohjelmalla.