Avoimen yliopiston teoriaopinnoista oli heti hyötyä työelämässä: "Sain lisää varmuutta palavereihin"

Kuopion kaupungilla työskentelevä osastonhoitaja Tarja Ruppa, 51, lähti opiskelemaan gerontologiaa Itä-Suomen yliopiston Avoimeen yliopistoon työnantajansa rohkaisemana. Kyseinen gerontologian – eli vanhenemista tutkivan tieteen – opintokokonaisuus on osoittautunut ikääntyvien parissa toimiville osuviksi ammatillista osaamista edistäviksi opinnoiksi.

Aloittaessaan opintoja Ruppa mietti muun muassa sitä, miten pystyisi työn ohessa tekemään vaativia yliopisto-opintoja ja käymään luennoilla. Niinpä hän yllättyi iloisesti huomatessaan, että Avoin yliopisto tarjosi myös monenlaisia etäopiskelumahdollisuuksia.

– Siellä oli muun muassa lääkäriluentoja etänä. Ja minähän nautin suunnattomasti, kun sain kuunnella luentoja ja kävellä samalla Puijon metsissä, Ruppa kertoo.

Ruppa sanoo myös oppineensa nopeasti opiskelussa tarvittavien tietokoneohjelmien käytön.

– Monet aikuisopiskelijat voivat kokea verkko-opinnot haasteellisena, mutta minulla oli ennestään kokemusta yliopiston verkkoympäristöstä, joten äkkiä ne systeemit oppi. Lisäksi sain aina pyytäessäni tukea Avoimen yliopiston henkilökunnalta, Ruppa kertoo.

Harjulan sairaalassa ikääntyneiden osastolla työskentelevä Ruppa sanoo vuoden mittaisten opintojen auttaneen häntä hoitotyön kehittämisessä omalla työpaikalla.

– Koulutuksessa saatu tieto antoi minulle varmuutta perustella asioita osastopalavereissa. Sitä kautta muut työntekijät myös veivät uusia asioita käytäntöön. Ja kun ihmiset näkevät, että esimies on innostunut, tarttuu innostus heihinkin, Ruppa kertoo käytännön hyödyistä.

"Rikomme perinteisiä kaavoja"

Koulutusjohtaja Leena Leskinen Itä-Suomen yliopiston Avoimesta yliopistosta kertoo oppilaitoksen tekevän tiivistä yhteistyötä monen eri työnantajan kanssa. Leskisen mukaan Avoin yliopisto on lähtenyt rohkeasti käymään keskustelua työnantajien kanssa heidän koulutustarpeisiinsa soveltuvista yksittäisistä opintojaksoista ja opintojaksojen yhdistelmistä, joita avoimessa yliopistossa on tarjolla.

– Olemme lähteneet rikkomaan yliopistojen perinteistä lähestymistapaa, jossa koulutustarjonta ja siinä määritellyt perus- ja aineopintokokonaisuudet ovat ohjanneet tiedotus -ja neuvontatyötä. Nykypäivänä toimintaa ohjaa entistä vahvemmin kysyntä ja määritellyt koulutustarpeet. Koulutuspolkuja rakennetaan tarvelähtöisesti poimien tarvittavia opintoja eri koulutusaloilta. Olennaista on löytää ratkaisuja yhdessä työnantajien kuin kunkin opiskelijan kanssa niin isoihin kuin pieniinkin osaamisen kehittämistarpeisiin. Haluamme osoittaa, kuinka koulutustarjontamme parhaimmillaan sisältää monenlaisia ratkaisuvaihtoehtoja, Leskinen toteaa.

– Tiivistyneen yhteistyön myötä olemme järjestäneet työpaikoilla erilaisia info- ja perehdytystilaisuuksia avoimen yliopiston opinnoista. Usein opintoihin kuuluvat oppimistehtävät voi kytkeä osaksi omaa työtä ja työyhteisön kehittämistä. Työntekijöiltä saatujen palautteiden mukaan, teoreettisen tiedon vahvistuminen auttaa ymmärtämään arjen ilmiöitä ja liittämään niitä laajempaan yhteyteen. Työnantajien näkökulmasta avoimen yliopiston hinnat ovat kohtuulliset. Mistä muualta voi saada uusimpaan tutkittuun tietoon perustuvaa koulutusta, jonka hinta on 10–12 euroa per opintopiste?

Leskisen mukaan Itä-Suomen yliopiston Avoin yliopisto panostaa myös siihen, että asiat kerrotaan selkokielellä yliopistoslangin sijaan.

– Olemme itsekin tunnistaneet selkokielisyyden haasteen ja löydämme omista ilmaisuistamme opintohallinnollisia termejä, jotka pitäisi saada ymmärrettävämmiksi, Leskinen pohtii.

Selkokielisyyden kehitystyössä on ainakin gerontologiaa opiskelleen Tarja Rupan mukaan onnistuttu.

– Työpaikan infotilaisuuteen tuli Avoimesta yliopistosta oppiaineen suunnittelija, ja minua innosti heti se käytännönläheisyys, jolla asioita lähestyttiin. Sekin auttoi suuresti, että sain konkreettisia vastauksia siihen, miten opinnot voi toteuttaa työn ohessa. Oppiaineen tehtävät ovat suoraan työympäristöön sovellettavia.

Kyseisestä infotilaisuudesta on nyt reilu vuosi aikaa. Ruppa on sittemmin suorittanut 25 opintopisteen kokonaisuuden. Hän sanoo opintojen haastaneen häntä monella tapaa – välillä oli rankkaakin.

– Kun ihminen joutuu omalle epämukavuusalueelle, silloin oppimista tapahtuu. Vietin välillä tuskaisia hetkiä tehtävien kanssa, mutta kun sain ne tehtyä, olin todella ylpeä itsestäni, Ruppa sanoo.

Urheiluravitsemus ja lainvalmistelu yksi uusimmista kokonaisuuksista

Itä-Suomen yliopiston Avoimen yliopiston mahdollisuudet kattavat monta alaa. Tarjolla on koulutuksia muun muassa lasten ja nuorten hyvinvoinnista, markkinoinnista ja johtamisesta. Yksi tänä syksynä alkanut opintouutuus on lainvalmistelijoiden yliopistollinen koulutus, joka on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Tämä opintokokonaisuus pätevöittää lainsääntelyn valmistelun ja arvioinnin asiantuntijatehtäviin.

Työnantajien kanssa tehtyjen koulutustarveselvitysten pohjalta on rakennettu muun muassa seuraavat osaamiskokonaisuudet: Henkilöstötyön orientoivat opinnot -osaamiskokonaisuus, Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osaamiskokonaisuus sekä Innostu ikääntymisestä – asiakaslähtöinen palveluiden kehittäminen -osaamiskokonaisuus. Innostu ikääntymisestä -koulutus on rakennettu osana Työelämälähtöinen avoin korkeakouluopetus (AVOT) -hanketta yhteistyössä Karelian ja Diakonia-ammattikorkeakoulujen kanssa.

Yksi uusimmista työelämän haasteisiin suoraan vastaavista opintokokonaisuuksista on urheiluravitsemus, jossa Itä-Suomen yliopiston Avoin yliopisto alkoi viime syksynä tarjota ensimmäisenä Suomessa yliopistotasoisia opintoja. Opinnot toteutetaan kokonaan verkko-opintoina.

Kommentteja urheiluravitsemuksen opiskelijoilta Itä-Suomen yliopiston Avoimesta yliopistosta:

Personal trainer, fysioterapeutti:

– Sain vinkkiä uusista urheiluravitsemuksen opinnoista ja ajattelin, että niistä olisi hyötyä sekä omalla urheilu-urallani hiihdossa että työssäni. Kurssit ovat olleet melko haastavia, mutta erittäin mielenkiintoisia ja antoisia.

Liikunnanohjaaja:

– Olen etsinyt työurani ajan ravitsemukseen liittyvää opintokokonaisuutta joka tukisi uudella tavalla liikunnanohjaajan ammattitaidon kehittymistä. Opettajat ovat erittäin ammattitaitoisia ja kannustavia.

Itä-Suomen yliopiston Avoin yliopisto hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa monella eri tavalla. Esimerkiksi urheiluravitsemuksessa asiantuntijoiden luentojen lisäksi tuntumaa urheilun arkeen tuovat videotallenteet, joissa urheilijat ja valmentajat kertovat näkemyksiään ravitsemuksen merkityksestä omassa lajissaan. Mukana ovat muun muassa Suomen menestyksekkäin kehonrakentaja Marko Savolainen, maastohiihdon olympiavoittaja Iivo Niskanen sekä tähtitanssija Minna Tervamäki.

Liikuntalääketieteen professori Heikki Tikkanen kiittelee uuden opintokokonaisuuden tasoa.

 – Opintokokonaisuus on kansainvälisestikin tarkasteltuna laadukas ja sen laajuus antaa mahdollisuuden mennä pintaa syvemmälle, Tikkanen sanoo.

Koulutusjohtaja Leena Leskinen kertoo, että urheiluravitsemuksen lisäksi Itä-Suomen yliopiston Avoimessa yliopistossa valtaosa opinnoista on verkossa.

– Viime vuosina olemme olleet etunenässä kehittämässä verkko- ja etäopiskelumahdollisuuksia. Tämä on ollut merkittävä asia Itä-Suomen yliopiston Avoimen yliopiston kehityskaaressa. Totta kai verkko-opintojen yleistyminen on vaikuttanut myös opiskelijamääriin, kun opinnot ovat entistä helpommin saatavilla, Leskinen sanoo.

Työnantajan tuki tärkeää 

Leena Leskinen sanoo Itä-Suomen yliopiston Avoimen yliopiston panostavan jatkossa entistä enemmän koulutukseen, jossa otetaan huomioon myös työnantajien esille tuomat koulutustarpeet.

Esimerkkejä koulutuksista Itä-Suomen Avoimessa yliopistossa:

• Urheiluravitsemus

• Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osaamiskokonaisuus

• Lapsen oikeudet

• Digiajan työelämä

• Vaikuttavan asiakas- ja potilastyön johtaminen

• Lisää tietoa: www.uef.fi/avoinyliopisto

– Näen vuoropuhelun työelämäyhteistyössä isona potentiaalina tulevaisuudessa. Mietimme jatkuvasti miten me – Itä-Suomen yliopiston Avoin yliopisto ja työpaikat – voisimme vielä helpommin ja tarkoituksenmukaisemmin löytää toisemme, Leskinen sanoo.

Gerontologiaa opiskellut Tarja Ruppa sanoo työnantajan taustatuen olleen ehdoton edellytys hänen opintojensa onnistumiselle.

– Totta kai oma motivaatio on se kaikkein tärkein, mutta myös työnantajan tuki on tärkeä tekijä. Työnantaja maksoi opinnot sekä antoi minulle mahdollisuuden käyttää kymmenen työpäivää opintoihin. Täytyy sanoa, että ilman työnantajan tukea en olisi opintoihin alun perin lähtenyt.

– Ihan aluksi ajattelin, että no, kokeilen yhden kurssin verran, mutta sitten gerontologia vei mennessään ja halusin käydä läpi koko opintokokonaisuuden, Ruppa nauraa.