Arviolta joka kymmenes äiti sairastuu synnytyksen jälkeiseen masennukseen ja sitäkin useampi kokee baby bluesia. Miten erottaa ne toisistaan ja miten äidin masennus vaikuttaa pieneen vauvaan?
Kun Rea Tallgrenin tytär syntyi heinäkuussa 2022 kesti vaaleanpunaista vauvakuplaa viiden päivän ajan.
Kotiutumisen jälkeen kupla puhkesi ja Rea alkoi pelkäämään vauvansa puolesta. Ei niinkään siksi, ettei kokenut pärjäävänsä vauvan kanssa, vaan siksi, millaiseen maailmaan hän oli lapsen synnyttänyt.
– Päässäni pyöri toistuvasti kela, jossa kävin läpi, mitä kaikkea kamalaa lapselleni voisi sattua lähtien siitä, kun hän oli viikon ikäinen aina eläkeikään asti.
Rea oli sairastunut raskauden jälkeiseen masennukseen. Hänen kokemuksistaan voit lukea lisää tästä.
Noin joka kymmenes äiti sairastuu synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Sairaus voi oireilla enemmän ahdistuksena tai masennuksena ja se voi vaihdella vakavuudeltaan lievästä keskivaikeaan tai vaikeaan.
Raskauden jälkeisen masennuksen tarkkaa syntysyytä ei tiedetä, mutta taustalla voi olla äidin nykyinen tai aiempi kuormittava tilanne, parisuhteen ongelmat tai sosiaalisen tuen puute, kertoo pari- ja perhepsykoterapeutti Laura Cantell Felicitas Mehiläisestä.
– Riskitekijöitä ovat myös aiempi masentuneisuus sekä raskauteen ja synnytykseen liittyvät huolet. Yhtenä laukaisevana tekijänä pidetään äidin hormonaalisia muutoksia synnytyksen jälkeen.
Lue myös: Ensin Rea Tallgren koki keskenmenon – sitten tyttären syntymä syöksi hänet masennukseen
Baby blues ei ole masennusta
Synnytyksen jälkeisestä masennuksesta puhutaan, kun äidin mieliala on synnytyksen jälkeen selkeästi ahdistunut tai masentunut useamman viikon ajan.
Sen sijaan baby blues, jonka kokee noin 80 prosenttia synnyttäneistä, kestää tyypillisesti muutamia päiviä tai viikkoja ja alkaa usein jo 3–10 päivän kuluessa synnytyksestä.
Baby bluesilla tarkoitetaan synnytyksen jälkeistä herkistymistä.
Siihen liittyy mielialan ailahtelua; ajoittaista alakulon tunnetta, itkuisuutta, hämmentyneisyyttä, surua ja riittämättömyyden tunnetta, mutta myös onnen ja ilon tunteita sekä yhteydenkokemusta vauvan kanssa.
– Baby bluesin voidaan ajatella auttavan tuoretta äitiä virittymään pienen vauvan maailmaan, vauvan tarpeisiin ja vauvan hienovaraisiin sekä hentoihin viesteihin, Cantell kertoo.
Baby blues voi auttaa äitiä ja vauvaa tutustumaan toisiinsa ja löytämään yhteisen tavan olla.
Lue myös: Alkoiko verinen vuoto raskauden aikana? Näistä asioista voi olla kyse
Ahdistuneisuus voi näkyä väsymyksenä ja ylivirittyneisyytenä
Synnytyksen jälkeinen masennus voi oireilla ahdistuneisuutena, jolloin äiti voi olla yhtä aikaa sekä väsynyt että ylivirittynyt.
– Ahdistuneisuuteen voi liittyä korkeaa hallinnan ja kontrollin tarvetta, minkä vuoksi vauva-arjen ennalta-arvaamattomuus ja rytmittömyys voivat aiheuttaa äidissä pelkoa.
Äiti voi miettiä, pystyykö pitämään vauvasta riittävän hyvää huolta ja saako pidettyä vauvan hengissä.
– Nämä huolet ovat todella normaaleja, yleisiä ja toisaalta tärkeitäkin varhaisessa äitiyden kasvutehtävässä, mutta joskus ne lyövät yli ja vaikuttavat äidin toimintakykyyn, Cantell kertoo.
Ahdistusta kokeva äiti saattaa esimerkiksi toimia vauvaa kohtaan epäsensitiivisesti ja omista huolista käsin, eikä niinkään vauvan viestejä ja tarpeita huomioiden.
Lue myös: Raskauspahoinvointia voi hoitaa lääkkeillä, silti moni lääkäri kieltäytyy kirjoittamasta reseptiä – "Tämä nyt vaan kuuluu raskauteen"
Masentunut äiti usein vaativa omaa äitiyttään kohtaan
Synnytyksen jälkeinen masennus oireilee masennuksen perusoireilla, joita värittävät synnytyksen jälkeiselle masennukselle tyypilliset lisäoireet.
Tyypillisiä masennusoireita ovat mielialan lasku, mielenkiinnon ja mielihyvän menettäminen sekä lisääntynyt väsymys.
– Synnytyksen jälkeisen masennuksen lisäoireissa korostuu tyypillisesti syyllisyyden, häpeän ja arvottomuuden tunteet äitiyteen liittyen. Äidillä voi olla kokemuksia siitä, ettei ole riittävän hyvä äiti ja hän voi syyllistää itseään negatiivisista tunteistaan, Cantell kertoo.
Mielenkiinnon ja mielihyvän menettäminen voi ilmetä siten, ettei äiti osaa iloita vauvasta ja nauttia äitiydestään.
– Masentunut äiti on hyvin usein kovin vaativa suhteessa omaan äitiyteensä. Hän voi olla pettynyt itseensä, kun kokee hämmentäviä tunteita äitiyden epäpalkitseviin hetkiin liittyen.
Usein äidin raskauden aikana luomat mielikuvat unelmavauvasta ja -äidistä eivät vastaa todellisuutta ja masentunut äiti voi kokea vauvan vaativaksi, vaikeaksi ja tuntea pettymystä vauvaa ja itseään äitinä kohtaan.
Lue myös: Masennus ja itsetuhoisuus eivät ole vain mielen sairauksia, yhteys myös aivojen fyysiseen toimintaan – tällainen on "aivoissa leimahtava hätätila"
Jos äidillä on itsetuhoisia-ajatuksia, voi kyseessä olla lapsivuodepsykoosi
Raskauden jälkeinen masennus eroaa masennuksesta merkittävästi siinä, että siihen liittyy vähemmän itsemurha-ajatuksia tai -käyttäytymistä kuin muutoin masennuksessa.
– Jos äidillä on itsemurha-ajatuksia tai -käyttäytymistä, voi kyseessä olla vakavampi tila, lapsivuodepsykoosi, joka on tärkeää tunnistaa, Cantell varoittaa.
Lapsivuodepsykoosiin sairastuu vuosittain 1–2 äitiä tuhannesta.
– Kyseessä on nopeasti alkava ja rajuoireinen psykiatrinen hätätila, joka alkaa yleensä noin kahden viikon jälkeen synnytyksestä.
Lapsivuodepsykoosiin liittyy raskauden jälkeistä masennusta selkeämpää oireilua, kuten esimerkiksi harhaluuloisuutta, sekavuutta, maanisuutta ja poikkeavaa puheliaisuutta. Harhat voivat liittyä vauvaan.
– Kyseessä on vakava tila ja sairastunut on toimitettava sairaalaan pikaisesti, Cantell painottaa.
Lue myös: Miten lapselle tulisi puhua kuolemasta? Psykiatrin ja lapsensa menettäneiden neuvot – "Lapsi ei ymmärrä, jos kerrot, että ihminen nukkui pois"
Äidin masennus vaikuttaa vauvaan
Masennus muuttaa äidin havainnointi- ja ajattelukykyä sekä tunteita ja käyttäytymistä. Siksi se muuttaa myös sitä, miten äiti suuntaa huomiota vauvaan.
– Äiti ei ehkä pysty luomaan tai ylläpitämään riittävän hyvää ja vastavuoroisuutta mahdollistavaa kontaktia vauvan kanssa. Masentunut äiti ei tyypillisesti esimerkiksi ota tavalliseen tapaan katsekontaktia vauvaan, vaan voi asettaa vauvan poispäin itsestään, Cantell kertoo.
Äiti saattaa myös lopettaa vauvalle puhumisen ja hellimisen sekä hoitaa vauvaa hieman mekaanisin ottein.
– Tällainen äidin toimintatapa voi herättää vauvassa muun muassa kiukkuisuutta ja alakuloisuutta, vähentää vauvan aktiivisuutta, jokeltelua ja katsekontaktia. Tämä puolestaan voi synnyttää ja vahvistaa äidin negatiivisia mielikuvia vauvasta ja lisätä edelleen äidin kielteisiä mielikuvia itsestään äitinä.
Lue myös: Voiko raskauden aikana käyttää masennuslääkkeitä? Asiantuntija vastaa
Tällöin myöskään vauvan kokemus itsestä ei pääse muotoutumaan toivotulla tavalla, vaan häiriintyy.
– Masentuneet äidit ovat usein itse huolissaan ja hädissään vauvasta ja oman masennuksensa seurauksista vauvan kehitykselle. He voivat pohtia jopa sitä, ovatko pilanneet vauvansa lopullisesti.
Cantell kertoo, että näin ei ole. Raskauden jälkeisen masennuksen vuorovaikutushoidossa on tavoitteena löytää tapoja saada äidin ja vauvan vuorovaikutus myönteisemmiksi.
Tällaisia riskejä odottavan äidin masennus voi aiheuttaa kehittyvälle lapselle. Juttu jatkuu videon alla.
1:41
Psykiatrian erikoislääkäri ja Suomen Perinataalimielenterveys ry:n hallituksen jäsen Tove Hertzberg kertoo, miten äidin masennus voi vaikuttaa kohdussa kehittyvään lapseen.
Raskauden jälkeinen masennus on yleensä hyvin hoidettavissa, vaikkakin se usein vaatii moniammatillista apua.
Äidille on tarpeen tarjota omaa hoitoa masennukseen. Lisäksi vauvan ja äidin on yleensä tarpeellista saada vuorovaikutushoitoa, mahdollisesti vuorovaikutuspsykoterapiaa ja koko perhe saattaa hyötyä perheterapiasta.
Myös lastenhoitoapu ja perhetyö ovat tarpeen.
– Lisäksi terveet ja toimivat läheiset ihmissuhteet ovat tärkeä voimavara samoin kuin neuvolan tehostettu tuki. Vähintääkin keskivaikean ja vaikean masennuksen kohdalla lääkäri myös arvioi äidin masennuslääkityksen tarpeen, Cantell kertoo.