Liikenteen päästökauppa nostaa bensan hintaa tulevina vuosina.
Uusi EU:n liikenteen päästökauppa nostaa bensan hintaa Suomessa 16 senttiä litralta. Dieselin litrahinta noussee 11 senttiä.
Näin arvioidaan työ- ja elinkeinoministeriön muistiossa.
Kyse on uudesta EU:n päästökaupasta, joka alkaa vuonna 2027. Lakia valmistellaan kuitenkin jo ministeriössä, ja se tulee voimaan ensi kesänä.
Gallupkysely bensapumpulla: vaikuttaako hinta paikan valintaan? Katso video:
1:05
Hallitus päättää tammikuun aikana lykkäyksen hakemisesta
Hallitus pohtii parhaillaan, tulisiko Suomen hakea lykkäystä EU:n uuden päästökaupan käyttöönottoon.
Suomi voi hakea lykkäystä, jos käytössä on kansallinen hiilivero, joka täyttää ehdot.
Asiaa on puitu hallituksen kesken talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa. MTV Uutisten tietojen mukaan hallituksen sisällä on asiasta erilaisia näkemyksiä.
– Jos lykkäys on – kuten toistaiseksi siltä näyttää – parempi vaihtoehto Suomen kannalta, näin pitää tehdä, liikenne- ja viestintäministeri, ministerivaliokuntaan kuuluva Lulu Ranne (ps.) sanoo.
Kokoomuksessa lykkäyksen hakemiseen ei olla suhtauduttu yhtä innokkaasti.
Talouspoliittinen ministerivaliokunta kuitenkin päätti, että Suomi notifioi hiiliverojärjestelmän EU:lle, mikä mahdollistaa lykkäyksen hakemisen myöhemmin.
Hallituksen on määrä päättää tammikuussa mahdollisen lykkäyksen hakemisesta.
Uusi päästökauppa kuuluu ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäsen (kok.) vastuualueelle. Hän ei ehtinyt kommentoida asiaa MTV Uutisille.
Lykkäys ei välttämättä parempi vaihtoehto
Hallitus on sopinut, että se ei omilla toimillaan nosta polttoaineen hintaa.
Uudesta päästökaupasta on sovittu EU:ssa jo viime vuonna, mutta bensan hinnan nousu tulevina vuosina aiheuttaisi silti päänvaivaa hallituksessa.
Lykkäys ei kuitenkaan ole Suomelle automaattisesti kannattavampi vaihtoehto.
Lykkäyksen ehtona on, että Suomella on käytössään vaihtoehtoinen hiilivero, jonka taso on korkeampi kuin päästöoikeuksien keskimääräinen hintataso.
Ongelmana on, että EU-komissio tarkistaa riittävän hiiliveron tason vasta jälkikäteen seuraavana vuonna, jolloin kustannuksia voi tulla jälkikäteen.
Jos komissio toteaisi, etteivät lykkäyksen ehdot täyty, jakelijoiden tulisi palauttaa edellisen vuoden päästöoikeudet kokonaisuudessaan.
Tuolloin ne olisivat jo maksaneet myös hiiliveron. Lisäksi Suomen valtiolta jäisi saamatta päästökaupasta saatavia tuloja noin puoli miljardia euroa vuodesta.
Päästökauppa velvoittaa polttoaineiden jakelijoita, kuten Nestettä ostamaan päästöjään vastaavan määrän päästöoikeuksia EU:n laajuisesta huutokaupasta. Se koskee liikenteen lisäksi myös muun muassa rakennusten erillislämmitystä.