Kasvava byrokratia odottaa myös niitä suomalaisia yrityksiä, jotka tekevät kauppaa Britanniaan.
Jouluna syntynyt kauppasopimus EU:n ja Ison-Britannian välillä tuo ensi vuodesta alkaen paljon erilaisia velvoitteita kaupankäynnille.
– Tullimenettelyjä, rajatarkastuksia, alkuperätodistuksia, alv-järjestelmä muuttuu eli aika paljon eri puolilta tulee sitä lisäbyrokratiaa, luttelee Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Janica Ylikarjula.
Kauppasopimuksen myötä tilanne on kuitenkin vakaampi kuin uhkana ollut sopimukseton tila.
– Suomen kannalta oleellista on se, että meillä on ennustetavuutta. Tullittomuus säilyy, kiintiöitä ei tule. Mutta kyllä kauppa hidastuu ja sitä myötä myös kallistuu. Tarkoituksena on, että käydään kauppaa jatkossa yhtä paljon ja vielä enemmän, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.) sanoo.
Toistaiseksi ei ole arviota siitä, kuinka paljon brittiläiset tuotteet kallistuvat Suomessa tai suomalaiset tuotteet Britanniassa.
– Sen näkee sitten, tuleeko lisäkustannuksia. Se vaihtelee varmaan tuotteittain, Ylikarjula pohtii.
Vaikutuksia ei tiedetä tarkasti
Kaikki kauppasopimuksen vaikutukset eivät ole vielä tarkasti selvillä, joten niin yritysten kuin kuluttajien sopeutumisprosessi on vielä pahasti kesken.
Yritykset ovat keskenään erilaisessa tilanteessa.
– Tämä tilanne kohtelee yrityksiä eri tavalla. Isoilla yrityksillä on kansainvälisen kaupan asiantuntemusta, joten isot yritykset pystyvät sopeutumaan paremmin kuin pienet, joilla ei tällaista osaamista ole, Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen toteaa.
Suomesta viedään EK:n mukaan Britanniaan erityisesti metsäteollisuuden ja kemianteollisuuden tuotteita sekä koneita, laitteita, metallituotteita ja asiantuntijapalveluita.
Britanniasta tuodaan Suomeen erityisesti koneita ja laitteita, kemianteollisuuden tuotteita, lääkkeitä, metalleja ja metallituotteita, ajoneuvoja, IT-palveluja, liike-elämän palveluja sekä kuljetus- ja matkailupalveluja.