Vähiten huono vaihtoehto, kommentoi Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi Euroopan unionin ja Britannian kauppasopimusta. Kauppasovun syntymisestä kerrottiin eilen.
– Lopputuloshan on kuin tällainen dirty deal, jossa kumpikaan osapuoli ei saanut mitä halusi niistä ristiriitaisista asioista. Tässä molemmat joutuivat tavallaan antamaan periksi periaatteistaan, Juho Romakkaniemi sanoo.
– Molemmille osapuolille olisi ollut paljon haitallisempaa jäädä ilman sopimusta tulevista suhteista vuodenvaihteen jälkeen. Se olisi erityisesti tällaisessa taloudellisessa tilanteessa kurjaa, koska se olisi pahentanut entisestään koronan aiheuttaman talouspudotuksen ongelmia, hän lisää.
Britannian ero EU:sta tuli voimaan alkuvuodesta, mutta kauppasuhde on jatkunut ennallaan siirtymäajan turvin. Neuvottelujen takaraja alkoi kuitenkin painaa päälle, sillä siirtymäaika loppuu vuodenvaihteessa.
– Tämä on tällaista neuvotteluiden dynamiikkaa. Yleensä siihen kuuluu, että ratkaisuja ei tule ennen kuin paine on tarpeeksi suuri ja aikaraja lähenee, Romakkaniemi pohtii kauppasopimuksen syntymisajankohtaa.
Parhaat vaihtoehdot eivät olleet realistisia
Romakkaniemi uskoo, että vientiyrityksille kauppasopimus on suuri helpotus.
– On helpotus siitä, että tilanne jatkuu erityisesti tavaravirtojen ja investointien suojaosalta entisenlaisena, eli tähän ollaan tyytyväisiä. Tämä on se vähiten huono vaihtoehto, kun brexitin myötä ei ole realistista, että ne parhaat vaihtoehdot toteutuisivat.
Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) kommentoi eilen Twitterissä, että vaikka sopimus saatiin, jää EU:n ja Britannian uusi suhde nykytilaa etäisemmäksi eikä tilanne vastaa sisämarkkinoilla olemista.
– Heikennykseen erityisesti yritysten on oltava valmiita. Etäinen suhde on UK:n poliittisen tahtotilan väistämätön seuraus, Tuppurainen tviittasi.
Romakkaniemi kutsuu EU:n ja Britannian kauppasopimusta nimellä "sisämarkkinat miinus miinus".
– Ihmiset ja palvelut nyt jäivät suurelta osin tästä ulos, mutta muuten tavarakaupassa ja pääomien liikkumisessa, investoinneissa, se toimii sisämarkkinoiden tavoin, hän sanoo.
– Sisämarkkinat ovat neljä vapautta: ihmisten, tavaroiden, palvelujen ja pääomien vapaata liikkumista rajojen yli. Eli se (sopimus) ei vastaa sisämarkkinoita siltä osin kuin ihmiset ja palvelut jäivät ulos, mutta tavarat ja investoinnit simuloivat tietyillä mekanismeilla sitä tilannetta, että niille se vapaa liikkuvuus jatkuu.
Eniten Romakkaniemen mukaan kärsivätkin palveluntarjoajat.
– Esimerkiksi finanssi- tai muut palvelut. Niistä ei ole nyt sitten sopimuspohjaa, vaan täytyy toimia niin kuin kolmannen maan kanssa. Esimerkiksi Britanniassa finanssipalvelut on iso toimiala globaalisti. Se, että Britannian finanssiala ei voi enää toimia EU-maissa vapaasti niin kuin ennen, on varmasti käänteentekevää.
– Suomesta palveluvienti ja palvelun tarjoaminen ei ole ollut valtavan suurta. Se ei ole niin massiivinen ongelma meille kuin monelle muulle.
Investoinnit vähentyneet
Romakkaniemi uskoo, että epävarmuus sovun syntymisestä on vähentänyt investointeja puolin ja toisin Suomen ja Britannian välillä.
– Suunnitelmissa on varauduttu siihen, että pahin mahdollinen tilanne tapahtuu, jolloin se on ennakollisesti heikentänyt Britannian ja suomalaisyritysten taloussuhteita.
Hän kuitenkin uskoo tilanteen kohenevan sopimuksen myötä.