Butshaa miehittänyt venäläinen prikaati on todennäköisesti tuhottu – ja se saattoi olla Kremlin tarkoituskin, ajatushautomo väittää

Sotarikokset pimittääkseen Kreml mahdollisesti antoi Butshaa miehittäneen yksikön tuhoutua taisteluissa, kirjoittaa amerikkalainen ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW).

Venäjän suunnitelma oli yksinkertainen. Kremlin sotilaat hyökkäisivät Valko-Venäjältä Pohjois-Ukrainaan ja valloittaisivat pääkaupunki Kiovan.

Helmikuun 27. päivänä, kolme päivää suurhyökkäyksen alkamisen jälkeen, venäläisjoukot valtasivat Kiovan valloitussuunnitelman varrella olleen vajaan 40 000 asukkaan Butshan, josta vain ani harva Ukrainan ulkopuolella asuva oli kuullut vielä viime vuonna.

Pian Venäjän hyökkäys Kiovan suunnalla pysähtyi. Tappiot kasvoivat ja toistuvista yrityksistä huolimatta tilanne ei Kremlin kannalta parantunut.

Maaliskuun lopulla Venäjän sodanjohto käytännössä myönsi Ukrainan puolustuksen voittaneen ja teki ratkaisun: Venäläisjoukot vedettiin pois Pohjois-Ukrainasta ja näin ollen myös Butshasta.

Huhtikuun 1. päivänä maailman silmien eteen tuotiin kuvia Butshan kaduilla lojuvista ruumiista. Monien kädet oli sidottu selän taakse.

Uutiset teloituksista, sotarikosepäilyistä ja kellarista löytyneestä kidutuskammiosta levisivät. Vaikka Butshassa ei käyty taisteluita, tuli siitä joksikin aikaa Ukrainan sodan päänäyttämö.

Paikallisviranomaiset ovat sanoneet kaupungista löytyneen noin 1 300 ruumista. Kremlin mukaan teurastus on lavastettu venäläisten tekemäksi, mutta muun muassa video- ja kuvatodisteet puhuvat toista kieltä.

Putin myönsi prikaatille kunnia-arvon

Butshan venäläismiehityksestä vastasi 35. armeijan 64. moottoroitu jalkaväkiprikaati. Nyt tuo yksikkö on todennäköisesti tuhoutunut taisteluissa, uutisoi Radio Free Europe/Radio Liberty (RFE/RL).

RFE/RL:n tutkivan toimittajan Mark Krutovin mukaan yksikössä oli ennen sotaa noin 1 500 sotilasta. Heistä 200–300 on todennäköisesti kuollut, pääosin Itä-Ukrainan Iziumin ja Slovianskin suunnilla käydyissä raskaissa taisteluissa, kertoo Krutov. RFE/RL:n haastattelema asiantuntija Juri Fedorov tosin arvioi prikaatin alkuperäiseksi vahvuudeksi 2 500 sotilasta.

Jokaista taisteluissa kuollutta venäläistä kohden on noin 3,5 haavoittunutta, arvioi Venäjän armeijan asiantuntija Michael Kofman. Näin ollen prikaatin  sotilaista haavoittuneita ja kuolleita olisi 700–1 350.

– Noin pahoin kärsineet venäläisyksiköt yleensä hajotetaan ja selvinneet siirretään muihin olemassa oleviin yksiköihin, kirjoittaa ISW.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

RFE/RL:n haastattelema Fedorov kuitenkin muistuttaa, ettei 64. moottoroitu jalkaväkiprikaati ole Venäjän armeijankaan näkökulmasta katsottuna mikä tahansa yksikkö.

Butshan miehityksen jälkeen huhtikuun 18. päivänä Venäjän presidentti Vladimir Putin myönsi 64. jalkaväkiprikaatille kunnia-arvon kaartinprikaati.

– Tämän yksikön hajottaminen tarkoittaisi sitä, että Venäjä myöntää sen syyllistyneen sotarikoksiin Butshassa, Fedorov katsoo.

ISW:n mukaan Pohjois-Ukrainasta Itä-Ukrainaan siirretty prikaati heitettiin uudelleen nopeasti taisteluihin ilman kunnon lepoa, huoltoa tai vahvistuksia.

– Silloin spekuloitiin, että Kreml halusi tuhota prikaatin taisteluissa, jotta sotarikokset eivät paljastuisi, ISW kirjoittaa.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Huomioitavaa kuitenkin on, ettei Butshaa miehittänyt prikaati suinkaan ollut ainoa Pohjois-Ukrainasta siirretty yksikkö, joka heitettiin nopeasti tuleen Itä-Ukrainassa. Huollon ja levon puutetta sekä ihmeteltiin että kritisoitiin. Venäjän päätös siirtää Pohjois-Ukrainan yksiköt Itä-Ukrainaan osaltaan auttoi Kremliä valtaamaan Severodonetskin ja Lysytshankin kaupungit.

Lue myös:

    Uusimmat