Yhteensä 25 000 suomalaista sairastaa vuosittain aivoverenkiertohäiriön. Yksi heistä on Camilla Rosenberg, jonka elämä muuttui seitsemän vuotta sitten.
Se alkoi kesken thainyrkkeilyharjoitusten sunnuntaipäivänä. Camilla Rosenberg oli salilla, kun olo alkoi tuntua kummalliselta.
– Minulle tuli sellainen olo kuin olisi ollut lasi näkökentän edessä. Ja sitten toinen jalka tuntui jotenkin jäykältä. Ajattelin, että olen varmaan treenannut tai juossut liikaa, Rosenberg kertoo.
– Menin pukuhuoneen vessaan ja sitten lähtikin taju. Ambulanssi on kuulemma tullut paikalle alle viidessä minuutissa.
Tämä tapahtui marraskuussa 2017. Kyseessä oli aivoverenvuoto, joka oli koitua hänen kohtalokseen.
Camilla ei ole yksin. Suomessa sairastuu keskimäärin 68 ihmistä päivittäin aivoverenkierron häiriöön.
Yleisin aivoverenkierron häiriöistä on aivoinfarkti, jonka saa joka vuosi noin 15 000 suomalaista. Aivoverenvuodosta kärsii taas noin 4 000 suomalaista.
Aivoverenkiertohäiriöihin menehtyy vuosittain noin 5 000 henkilöä, ja se on suomalaisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy.
Tajuttomuuden hetket veivät Thaimaahan
Sairaalan teho-osastolta Rosenberg heräsi kunnolla tajuihinsa vasta lähes kuukauden jälkeen. Tehohoidosta Camillalla on vain lyhyitä muistikuvia; lääkäreiden kasvoista, kysymyksistä, joihin oli vaikeaa tai jopa mahdotonta vastata.
Tajuttomuuden hetkinä hän matkasi Thaimaahan Koh Lantan saarelle, joka on ollut vuosia hänen lempipaikkansa. Hän on miehensä Harri Niemisen kanssa matkustanut maahan useita kertoja ja viettänyt siellä pitkiäkin aikoja thainyrkkeilyä treenaten.
– Sen saaren luonto ja meri – sinne ne ajatukseni lähtivät teho-osastolla. Olen luullut, että olen jossain lillumassa, mutta samalla olen ymmärtänyt, että jotain pahaa minulle on tapahtunut. Nuku, nuku, nuku niin tulet kuntoon, Rosenberg muistaa ajatelleensa.
Vieressä vaimonsa henkiinjäämistaistelua seurasi aviomies Harri, joka yritti pitää yllä positiivista ajattelua.
– Leikkaava kirurgi oli sitä mieltä, että vamma on tosi vakava, mutta siitä on hyvä mahdollisuus kuntoutua. Kyllä siinä oli aika epätoivoiset fiilikset. Sitä koitti elää sitä hetkeä ja funtsin, että miten tästä kaikesta selviydytään. Mutta pohjavire oli, että tämän on pakko kääntyä jollain lailla hyvään, kuvailee Nieminen.
Vaikka Camillan toipumisprosessi on ollut pitkä, lääkärit ovat kuvailleet sitä ripeäksi.
Ystävä avuksi
Ja kääntyihän se. Kun Rosenberg pääsi pois teho-osastolta, myös hyvä ystävä, fysioterapeutti, Nina Lindberg pääsi ystävänsä vierelle. Alkoi kuntoutus.
– Hän oli silloin vielä vuoteessa ja tosi väsynyt. Kuitenkin tein siellä sellaista passiivista liikehoitoa halvaantuneelle puolelle, ja yritin alkaa aktivoimaan hermostoa, kertoo Lindberg.
Rosenberg muistelee apua lämmöllä, vaikka ensin hän kutsui ystäväänsä Ninjaksi. Muisti ei toiminut täydellisesti.
– Hän näytti tyynyn kanssa minulle, että nosta kättä ja nosta jalkaa. Kyllä sillä on ollut iso merkitys, että hän on tässä ollut mukana, sanoo Rosenberg.
Aivoverenvuodon jälkeen Camilla ei omien sanojensa mukaan osannut enää mitään. Ei kävellä, ei kirjoittaa, eikä puhua.
Arki laskujen maksamisineen ja ruoan laittamisineen olisi ollut yksin mahdotonta.
Kotiin lopulta päästyään hänellä oli avustaja käytössä 20 tuntia viikossa.
Kaikki keinot käytössä
Neurologit ovat kuvanneet Rosenbergin toipumista kaikesta huolimatta ripeäksi. Sitä on edesauttanut hyvä kunto ennen aivoverenvuotoa.
Kuntoutuksessa käytössä ovat olleet kaikki keinot: fysioterapia, toimintaterapia, puheterapia sekä neuropsykologi, mutta myös luontaislääketiede.
– Aromaterapia, kasvoakupunktio ja shiatsu, ne ovat selkeästi auttaneet minua tässä kuntoutuspuolella sekä fyysisesti että henkisesti. Ne ovat auttaneet aika paljon eteenpäin, näkee Rosenberg.
Rosenberg on kuntoutuksen lisäksi omakustanteisesti perehtynyt ja osallistunut muun muassa neurotieteilijä Hanna Poikosen neurotanssiin.
Hän pyysi kaikkiin luontaislääketiedehoitoihin luvan Tyksin neurologeilta.
– Sieltä sanottiin, että ilman muuta saat kokeilla miltä tuntuu. Olen toivonut, että kuntoutuspuolella tehtäisiin yhteistyötä myös luontaislääketieteen kanssa, sanoo Rosenberg.
Kuntoutus jatkuu yhä
Camilla Rosenberg kuvailee itse olevansa seitsemän vuoden jälkeen 85-prosenttisessa kunnossa.
– Vielä on halvausta jäljellä. Pystyn kuitenkin jo uimaan, vähän juoksemaan, mutta tasapaino ei vielä riitä polkupyöräilyyn, sanoo Rosenberg.
Rosenberg pyöritti omaa kauneudenhoitoalan yritystä ennen aivoverenvuotoa. Hänellä on muun muassa lähihoitajan ja kosmetologin tutkinto.
Väsymyksestä huolimatta hän on hiljalleen palaamassa töihin, ja vanhat tutut asiakkaat ovat taas päässeet hänen hoitavien käsiensä huomaan.
– Pystyn jo harjoittelemaan töitä, aromaterapiaa, vähän kasvoakupuntiota, rentoutustuhoitoja ja ihan arkiruokaa pystyn jo tekemään, mutta väsymys on kova.
Nyt hän on jaksanut opiskella myös uutta.
– Toivoisin, että pääsen takasin työelämään. Opiskelen kokonaisvaltaista rentoutumisohjaajakoulutusta Turun kesäyliopistossa. Sellainen joku kiva miksaus pitäisi keksiä.
9:01
Viiden jälkeen -ohjelmassa neurologian erikoislääkäri Kaisa Hartikainen antoi vinkkejä parempaan aivoterveyteen.