Christellen äitienpäivän retki päättyi ikävästi: Perhe löysi kuolleen hylkeen rannalta Helsingissä – ruhoon koskemisella voi olla hyvin kivuliaat seuraukset

Selén oli perheensä kanssa äitienpäivän piknikillä Helsingin Käärmeluodon kallioisella rannalla. Perhe lähti tämän jälkeen vielä kävelylle kiertämään luotoa.

– Menimme saaren ympäri ja kun tulimme takaisin, näimme kuolleen hylkeen lähellä rantaa, Selén kertoo MTV Uutisille.

– Meillä oli niin ihana piknik ja sitten näimme tämän. Tuli huono olo. 

Aiemmin samana päivänä Selén oli sanonut miehelleen että olisi hienoa nähdä hylje.

– Tyttäreni innostui siitä ja kyseli, missä hylkeitä voi nähdä. Siihen vielä vastasin, että aika kaukana täältä, ehkä 30-40 kilometrin päässä. No kaksi tuntia meni ja sitten näimme tämän kuolleen yksilön.

Spekulaatioita heräsi hylkeen kokemasta kohtalosta

Selén laittoi kuvan hylkeestä Facebookin luontoaiheiseen ryhmään kysyäkseen neuvoja, mitä hänen tulisi tehdä ja mihin ilmoittaa tapauksesta.

Hylkeen lähellä oli myös puukalikka ja sosiaalisessa mediassa heräisi spekulaatio siitä, että hylje olisi tapettu kyseisellä puukepillä.

– Hylkeen naama oli kyllä verinen, mutta se ei johdu siitä puupalasta. Katsoimme että se puupala oli jumissa kiven alla. Se puupala oli vanha ja on varmasti ollut siellä ennen hyljettä. Puupala ei ollut verinen eli en usko että sitä kukaan olisi tappanut, Selén sanoo.

Selén epäilee että hylje on saanut surmansa jollakin muulla tavalla.

– Se on voinut osua vaikka veneeseen. Tuskin kukaan sille on mitään pahaa tehnyt.

"Ei ole mitenkään harvinaista, että näitä löytyy keväisin"

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Kaarina Kauhala toteaa, että etenkin keväisin kuolleisiin kuutteihin ja hylkeisiin saattaa joutua törmäämään, eikä kuolema ole välttämättä ihmisen aiheuttamaa.

– Ei ole mitenkään harvinaista, että näitä löytyy keväisin. Useimmiten kyseessä ovat kuutit, jotka ovat saattaneet nälkiintyä tai eksyä reitiltään. Kuutit syntyvät jäille ja emo vieroittaa hallin jo 3 kuukauden ikäisenä, joten joskus ne eksyvät maalle, tai kuolevat ja ajautuvat aaltojen mukaan rantaan, Kauhala toteaa. 

Silloin tällöin rantakivikosta voi löytää myös vanhempia yksilöitä. Kauhalan mukaan ne ovat voineet olla esimerkiksi sairauden uuvuttamia tai metsästäjien ampumia. 

– Jos ammutaan avoveteen, voi hylje upota eikä sitä välttämättä saada ylös. Jossain vaiheessa se sitten putkahtaa sieltä ja ajautuu rantaan. Kesämökkiläiset usein keväisin soittelevat, että mitä he tekevät tälle hylkeenraadolle rannassa. 

Mitä kuolleelle hylkeelle sitten pitää tehdä?

Kauhalan mukaan kuolleesta kuutista tai hylkeestä voi tehdä ilmoituksen Luonnonvarakeskukseen havaintolomakkeen kautta. Kokonaisia hylkeitä ei kuitenkaan Lukeen oteta tutkittavaksi, vaan tutkimusnäytteet kerätään useimmiten metsästäjien kautta.

Lopullinen vastuu raadon hävittämisestä jää maanomistajan harteille. 

– Ruokavirasto voi olla mahdollisesti kiinnostunut kokonaisesta hylkeestä. Esimerkiksi Oulussa on yksikkö, joka tutkii riistaeläinten tauteja ja joskus he ottavat kokonaisia yksilöitä, jos ne eivät ole kauhean pilaantuneita, Kauhala selittää. 

Yksi varteenotettava vaihtoehto on myös viedä hylje Honkajoen ongelmajätelaitokselle tai hävittää raato muulla tavalla, kuten hautaamalla. 

– Ikävä kyllä se on maanomistajan murhe, että mitä sille hylkeenraadolle tehdään. 

Älä koske hylkeeseen paljain käsin

Yksi tärkeä muistisääntö liittyy kuitenkin kuolleen hylkeen kohtaamiseen: älä koskaan käsittele hyljettä paljain käsin. Luonnonvarakeskuksen Kauhala muistuttaa, että ilman hanskoja edessä voi olla niin sanottu "hyljesormi". 

– Se on hyvin kivulias bakteeritulehdus, joka paranee kyllä antibioottikuurilla, mutta kannattaa pitää ne käsineet kädessä, jos jostain syystä hylkeen käsittelyyn on tarvetta. 

Traanimyrkytyksen, eli tutummin hyljesormen tai hyljekäden, voi saada hylkeen puremasta tai käsitellessään vaikkapa kuollutta hyljettä suojaamattomin käsin. Myrkytys aiheuttaa tartunnan saaneelle niveltulehduksen ja luukalvontulehduksen, yleensä yhteen sormeen.