Suomen talousnäkymät näyttävät aiempaa valoisammilta, arvioi Danske Bank. Näin siksi, että Suomi on vihdoin päässyt mukaan globaaliin elpymiseen.
1:08
– Juuri nyt näyttää ruusuiselta ja odotukset ovat ovat korkealla, sanoo Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.
– Nyt alkaa olla kysyntää meidänkin vientituotteillemme ja jos Venäjä vielä elpyy, niin se on sitten jo iso markkina.
Danske Bankin suhdanne-ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 1,6 prosenttia, kun aiempi arvio oli vain 0,8 prosenttia. Ensi vuodelle pankki ennustaa 1,3 prosentin kasvua.
– Kirittävää toki riittää, sillä bkt on edelleen 5 prosenttia alle vuoden 2008 tason, sanoo Kuoppamäki.
Työttömyys hellittää
Danske Bank ennustaa, että työttömyys laskee ensi vuonna 8,3 prosenttiin.
– Meidän näkemyksen mukaan työttömyys jatkaa laskuaan myös vuonna 2018, sanoo ekonomisti Henna Mikkonen.
– Tosi iloista on nähdä, että myös nuorisotyöttömyys on laskenut.
0:34
Pankki arvioi, että matalat korot helpottavat yhä velallisten kotitalouksien asemaa. Sen sijaan yksityisen kulutuksen kasvu kuitenkin hiipuu, kun inflaatio syö ostovoiman kasvua.
– Inflaatio näyttäisi tekevän paluutaan ja kun palkankorotukset jäänevät aika maltilliseksi, inflaatio syö aika ison osan tästä ostovoiman kasvusta, sanoo Mikkonen.
Palkankorotuspaineet kasvavat
Kuoppamäen mukaan kilpailukyvyn vahvistamiseksi tarvitaan yhä maltillista palkkapolitiikkaa, josta on sovittu ensi vuoden osalta. Epävarmuutta aiheuttaa se, mitä tapahtuu syksyn palkkaneuvotteluissa.
– Jos Suomessa on parempi työllisyystilanne ja inflaatio hieman noussut, niin kyllä siellä monet tulevat vaatimaan korkeampia palkankorotuksia, arvioi Kuoppamäki.
Epävarmuutta aiheuttaa myös Euroopan vaalivuosi. Tärkeitä vaaleja on Ranskassa, Saksassa, Alankomaissa ja ehkä myös Italiassa.
Äärioikeiston Kansallisen rintaman Marine Le Penin arvioidaan yltävän ensi vuoden presidentivaalien toiselle kierrokselle.
– Vaalit voivat lyhyellä aikavälillä johtaa talouskasvun kannalta myös hyvään lopputulokseen, jos esimerkiksi julkinen sektori lisää menojaan, sanoo Kuoppamäki.
– Pidemmällä aikavälillä, jos valtaan nousee paljon populisteja, niin se voi tarkoittaa kuitenkin paljon epävarmuutta vapaakaupan puolella ja pidemmän aikavälin talouskehityksen kannalta.