Denis asui 5-vuotiaana Tshernobylin vieressä, kun voimalassa räjähti – näin Suomeen muuttanut mies kertoo säteilyn seurauksista

Denis Nazarenko nukkui 5-vuotiaana kotonaan Pripjatin kylässä, kun voimalassa räjähti h­­­uhtikuun lopulla. Pripjatin kylä on Tshernobylin voimalan vieressä. Kylä kuului silloin Ukrainan sosialistiseen neuvostotasavaltaan, nykyisin Ukrainaan.

Nazarenkon perhe oli yksi ensimmäisiä, jotka saivat tietää onnettomuudesta, sillä rakennusinsinööri-isä oli töissä ydinvoimalassa. Hän oli rakentamassa viidettä reaktoria, kun neljäs reaktori räjähti. Isän onneksi hän oli juuri jäänyt sairauslomalle flunssan vuoksi ennen onnettomuutta, eli oli kotona räjähdyksen sattuessa.

– Isä sai puhelun yöllä. En muista, että olisin herännyt puheluun, mutta heti aamulla oli selvää, että jotakin kamalaa on tapahtunut, Denis Nazarenko kertoo Viiden jälkeen -ohjelmalle.

– Halusin mennä ulos leikkimään, mutta isä sanoi vihaisena, etten saa mennä ulos, enkä koskea mihinkään. Kysyin, mitä on tapahtunut, mutta kukaan aikuinen ei osannut selittää 5-vuotiaalle, että tämä paikka tulee olemaan ikuisesti kuollut – tai ainakin seuraavat 500 vuotta.

Lue lisää: Kello 1.23.45 Tshernobylissä räjähti – tiedätkö, mitä voimalassa oikeasti tapahtui tuona yönä 35 vuotta sitten?

Heti aluksi vain harva alueella edes tiesi onnettomuudesta.

– Suurin osa alueen asukkaista ei tiennyt asiasta mitään pariin päivään. Tieto kulki ainoastaan siten, että kaikki soittelivat toisilleen: ”Tiesitkö, että tällaista on tapahtunut...” Sitten hallitus päätti evakuoinnista.

– Virallinen tieto oli hyvin ristiriitaista. Vappu oli tulossa, ja äidilleni sanottiin muun muassa, että ”Voitte aivan hyvin mennä vappumarssille – ei mitään hätää.”

Isä jäi voimalalle siivoamaan jälkiä, muu perhe evakuoitiin

Denis ja äiti evakuoitiin kylästä aluksi Kiovan kautta Moskovaan, ja lopulta Kirgisiaan. Isä jäi vielä voimalalle siivoamaan jälkiä – olihan hän siellä töissä.

Valokuvat, vaatteet, lelut, kirjat – kaikki jäi Pripjatiin.

– Sanottiin, että menette ulos niillä vaatteilla, mitkä teillä on päällä. Mitään muuta ei saanut ottaa mukaan. Äitini oli kirjallisuuden professori. Hän joutui jättämään kaikki kirjansa.

Lopulta perhe päätyi Kirgisian pääkaupunkiin Bishkekiin.

– Se oli osa Neuvostoliittoa. Siellä oli lämmintä ja hedelmät olivat makeita. Isä päätti, että mennään mieluummin sinne kuin lumiseen ja kylmään Pietariin.

Video alla: Denis Nazarenko uskaltaa yhä puhua julkisesti Putinin hallintoa vastaan Kremlin tiukentuneista otteista huolimatta.

Lääkärit ennustivat Denisin elävän korkeintaan pari vuotta

Denis Nazarenko ja hänen vanhempansa kävivät onnettomuuden jälkeen tarkoissa tutkimuksissa ja saivat vastahoitoa saamaansa runsaaseen säteilyyn.

– Alkumittauksissa minulla ja äidilläni mitattiin korkeita säteilyarvoja muun muassa kengissä ja kilpirauhasessa.

 Lääkärit sanoivat, ettei Denis välttämättä elä kauan.

– Lääkäri sanoi äidilleni, että poika tuskin selviää pariakaan vuotta. Lääkärit näkivät tuloksista kaikenlaista, ja varmasti tiesivät, että lasten selviytyminen sellaisista säteilymääristä on epätodennäköistä. Radioaktiivista pölyä oli Pripjatissa kaikkialla, ja me kävelimme äidin kanssa siellä pitkän matkan evakuointipäivänä.

Kasvohalvaus ja kysta

Denis Nazarenkon kohdalla säteilyn pitkäaikaisvaikutuksia seurataan yhä.

– Se, minkä itse huomaan, ovat neurologiset oireet. Minulla on ollut kasvohalvaus ja alaselän hermostossa kysta. joka piti leikata.

Hänellä on myös kohonnut riski sairastua syöpään ja aivoverenvuotoon.

– Kerron aina jokaisella lääkärikäynnillä, että olen saanut todella paljon ionisoivaa säteilyä.

Hänen vanhemmillaan on Tshenorbylin takia invalidi-status. Heille tehdään edelleen terveystarkastus säännöllisesti.

Denis Nazarenko päätyi Suomeen Kirgisiassa tapaamansa suomalaisnaisen kanssa vuonna 2004. Lapsia syntyi kaksi, molemmat ovat teini-ikäisiä.

– Lasten äiti oli aluksi huolissaan siitä, että Tshernobyl-taustani voisi vaikuttaa myös lasten terveyteen. Mutta he ovat olleet terveitä.

Sotauutisointi nosti muistot pintaan

Tshernobyl on ollut tänä keväänä jälleen otsikoissa. Mediatietojen mukaan  Venäjän joukot ovat rakentaneet linnoituksia ydinsäteilyn pahiten saastuttamalla alueella ja nostattaneet ajoneuvoillaan radioaktiivista pölyä. Osalla joukoista ei ole ollut suojavarustuksia.

Denis Nazarenko on seurannut uutisia huolestuneena.

– Joku nerokas kenraali on keksinyt, että Kiovaan pääsee hyökkäämään oikotietä Punaisen metsän kautta ydinvoimalaa kohti,  panssarivaunuilla ja ilman varusteita.

Lue lisää: Tältä näyttää nyt Tshernobylin voimalassa venäläisten lähdettyä – työntekijät estivät sotilaita aiheuttamasta mahdollista katastrofia

Punainen metsä on alue, johon voimalaonnettomuuden vahvin laskeuma osui. Alueen mäntymetsä kuoli pystyyn ja muuttui punertavaksi.

– En tiedä, kuinka paljon Tshernobylissä oli tänä keväänä Venäjän sotilaita, ehkä satoja. Osa heistä todennäköisesti kuolee tuskallisesti ja hitaasti alueen myrkkyjen takia.

Ennen Venäjän hyökkäystä Tshernobyliin on järjestetty paljon turistimatkoja. Denis Nazarenko ei pidä sitä hyvänä ideana.

– Tshernobylissä on turismia, mutta en kannata sitä. Emme tiedä, millaisia terveysvaikutuksia sinne matkustamisella voi olla.

Hän itse suunnitteli Tshernobyliin menoa kymmenisen vuotta sitten, mutta hanke jäi idean tasolle.

– En usko, että se olisi ollut minulle mitenkään kiva loma. Päätimme mennä sen sijaan aurinkorannalle rentoutumaan.

Lapsuuden traumaattisesta kokemuksesta muistuttavat uutisten lisäksi monet muut asiat, kuten äänet.

– Minulla on edelleen helikopterifobia. Taivaalla pörräävät helikopterit olivat ensimmäinen muisto siitä, kun aikuiset olivat hädissään ja peloissaan, eikä mihinkään saanut koskea.

Lue lisää: Suomalaiset söivät Tshernobylin räjähdyksen jälkeen satoja kiloja saastunutta hirven ja poron lihaa salailun takia – näin asiasta uutisoitiin aikanaan, mutta mitä siitä lopulta seurasi?