Käyttövoimaverosta on Autoliiton mukaan luovuttava.
Polttoaineiden biokomponenttien jakeluvelvoite on nousemassa vuoden 2024 alussa 28 prosenttiin nykyisestä 13,5 prosentista, mikä uhkaa nostaa erityisesti dieselin pumppuhintoja useilla kymmenillä senteillä litralta. Vuoteen 2030 mennessä jakeluvelvoite on määrä hilata 34 prosenttiin. Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen vaatii tiedotteessa malttia jakeluvelvoitteen nostoon.
– Sitä ei pidä tehdä liian nopeasti, ennen kuin biokomponenttien saatavuus on riittävällä tasolla. Kaikki saatavilla olevat biopolttoaineet menevät joka tapauksessa kaupaksi, ja kiristyvä jakeluvelvoite nostaa hintoja entisestään, Nieminen sanoo.
– Nyt on tärkeintä huolehtia polttoaineiden kohtuullisesta hintatasosta ja varmistaa kotitalouksien ja yritysten toimeentulon edellytykset, hän jatkaa.
Lue myös: Dieselin litrahintaan luvassa kymmenien senttien korotus vuoden 2024 alusta
"Aikansa elänyt"
Käyttövoimaveroa maksetaan kaikista autoista, jotka käyttävät polttoaineenaan muuta kuin bensiiniä. Sitä maksetaan myös sähkö- ja kaasuautoista.
Tilanne on Niemisen mukaan nurinkurinen, sillä vaikka käyttövoimavero perustuu siihen, että dieselin polttoainevero on matalampi kuin bensiinissä, on lähestyvä jakeluvelvoitteen nosto osumassa erityisesti dieselillä ajaviin.
– Dieselautoilijat osallistuvat päästötalkoisiin isolla rahalla. Ajoneuvoveron käyttövoimavero onkin dieselin kohdalla aikansa elänyt ja siitä tulisi luopua, Nieminen toteaa.
– Se, että sähköautoista maksetaan käyttövoimaveroa, on väärä signaali päästötavoitteiden saavuttamisen kannalta. Sama koskee kaasuautoja, joihin tankataan nykyisin käytännössä vain biokaasua, hän jatkaa.
Artikkeli jatkuu videon alla.
1:11
Voiko Suomen liikennepolitiikassa tapahtua vaalien jälkeen täyskäännös? Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen kertoo, mikä on mahdollista ja mikä ei.
Lue myös: Tällaisia asioita "autoilijoiden puolue" voisi ajaa
Hankintatuet takaisin
Täyssähköautojen osuus Suomen autokannasta on yhden prosentin luokkaa. Asetettuja päästövähennystavoitteita ei tulla Niemisen mukaan saavuttamaan, ellei autokantaa saada voimakkaasti uudistettua vähäpäästöisillä autoilla.
Yhtälö ei ole helppo, sillä viime vuonna uuden täyssähköauton keskimääräinen hankintahinta oli noin 54 100 euroa, kun taas uusista bensa-autoista maksettiin keskimäärin 28 600 euroa.
Hankintatuille onkin Autoliiton mukaan edelleen kova tarve. Tukea ei kuitenkaan tule Niemisen mukaan repiä autoilijoiden selkänahasta, vaan valtion tulee samanaikaisesti tinkiä verotuottotavoitteistaan.
– Hankintatukia ei saa rahoittaa olemassa olevan autokannan ajoneuvoveroja korottamalla, eli niiden rahoilla, joilla ei ole mahdollista uutta autoa hankkia, Nieminen sanoo.
Lue myös: Näistä auto- ja liikennekysymyksistä puolueet ovat vahvimmin eri mieltä – vaalien tuloksella "varmasti merkittävä vaikutus"
Lähde: Autoliitto