Digitalisaatio on maaseudulle ja maataloussektorille suuri mahdollisuus, ilmenee Pellervon taloustutkimus PTT:n tutkimuksesta.
PTT:n mukaan muutos kuitenkin edellyttää murroksen ymmärtämistä ja loikkaa osaamisessa ja toimintatavoissa. Kehitettävää on muun muassa tietoliikenneyhteyksissä, lainsäädännössä ja alustateknologioissa.
– Suomessa maatalouden lähtötilanne on digitalisaation kannalta suotuisa. Ihmisillä on yleisesti hyvät valmiudet, ja digitaaliset palvelumallit sekä standardit kehittyvät. Maatalouden haastavista olosuhteista johtuen älyratkaisuja tarvitaan ja niihin tartutaan, sanoo PTT:n toimitusjohtaja Iiro Jussila tiedotteessa.
PTT muistuttaa, että digitalisaatio ei ole maataloudelle vierasta. Esimerkiksi karjataloudessa on jo vuosikymmeniä käytetty ohjelmistoja ja laitteita muun muassa karjanjalostukseen ja tuotannonohjaukseen.
Digitalisaatio tuo mukanaan monia hyötyjä
Suuria mahdollisuuksia arvioidaan olevan niin sanotussa älykkäässä maataloudessa, jossa koneet ovat itseohjautuvia ja verkottuneita. Laiteverkostot tuottavat dataa, joka helpottaa päätöksentekoa ja optimoi tuotantoa. Tavoitteena on lisätä tehokkuutta, mutta samalla voidaan säästää maaperää ja vähentää päästöjä.
Tarkempi data auttaa kehittämään uusia tuotantomenetelmiä, nopeuttaa kasvinjalostusta ja lisää viljelyn intensiivisyyttä. Jo nykyään teknologian avulla välitetään kuluttajille tietoa elintarvikkeiden turvallisuudesta ja alkuperästä. Digitalisaatio voi myös vauhdittaa maataloustuotteiden vientikilpailukykyä.
Tutkimuksessa arvioidaan myös, että koko maaseudun kannalta digitalisaatio voi merkittävästi pienentää välimatkoista aiheutuvia haittoja ja lisätä alueiden elinvoimaa. Esimerkiksi palveluiden tarjontaa voidaan parantaa etäratkaisuilla ja jakamistalouden avulla.
Hinta suhteessa korkea
Digitalisaation etenemistä on tutkimuksen mukaan hidastanut teknologian hinta. Maatalouden heikko kannattavuus pahentaa ongelmaa. Suosituksissa sanotaankin, että maatalouden nostamiseksi kannattavuuskuopasta tarvitaan sidosryhmät yhdistävä strategia ja toimia valtiovallalta ja koko ruokaketjulta.
Lisäksi maaseudun tietoliikenneinfraan kaivataan investointeja ja tukea. Tietoliikenneyhteydet voivat olla maaseudulla epävarmat ja hajanaiset, ja esimerkiksi valokuidun saatavuudessa maaseudun yritykset ja asukkaat ovat eriarvoisessa asemassa.
Älymaatalouteen siirtymistä haittaa datan siiloutuminen eri valmistajien järjestelmiin ja datalähteitä yhdistävien teknologioiden ja organisaatioiden puuttuminen. Puutteita on myös osaamisessa sekä lainsäädännössä. Suositusten mukaan lainsäädäntöä tulisi kehittää vastaamaan digitalouden tarpeita, ja tärkeitä aiheita ovat muun muassa datan kokoaminen, varastointi, käyttöoikeudet ja vaihdanta.
– Tarvitaan tiedollista, taloudellista ja poliittista tukea, jotta maataloustoimijoiden olisi mahdollista tarttua digitalisaation mahdollisuuksiin, PTT:n Jussila sanoo.