Digitalisaatio voi raivata polun sosiaaliturvan tukiviidakkoon, mutta myös kasvattaa eriarvoisuutta – Tietosuojavaltuutettu: "Mitä sitten, kun digitaaliset järjestelmät tilttaa?"

Digitalisaation avulla tämä voisi olla jo mahdollista. Opetusministeri Li Anderssonin (vas.) mukaan pelkkä digipalvelujen kehittäminen ei kuitenkaan riitä, vaan erilaisia etuuksia on sovitettava nykyistä paremmin yhteen.

Sosiaaliturvan uudistaminen nousi esiin Porin Suomi-Areenassa maanantaina, kun Kelan ja valtioneuvoston kanslian järjestämässä tilaisuudessa puhuttiin byrokratian purkamisesta teknologian avulla.

Andersson sanoi keskustelussa, että sosiaaliturvan todellisuus on vielä kaukana sujuvasta asioimisesta, vaikka käyttöön on jo otettu esimerkiksi valtakunnallinen tulorekisteri, joka kerää tulotiedot yhteen paikkaan.

Rekisterin avulla muun muassa Kelassa tehtävät päätökset voivat jatkossa nopeutua, kun ajantasainen tieto etuudensaajan tuloista on helposti saatavissa.

– Käytännön elämän todellisuudessa ongelmat muodostuvat esimerkiksi siitä, jos ihminen siirtyy etuudesta toiseen tai yhdistää erilaisia etuuksia, Andersson sanoi.

– Maan, joka haluaa olla huippu digitalisaatiossa, pitäisi kyllä valjastaa se pienituloisen aseman edistämiseksi.

Opetusta digikuplan ulkopuolelle

Keskustelussa esitettiin huoli siitä, että digitaalisuuden lisääntyminen julkisissa palveluissa voi myös kasvattaa eriarvoisuutta, jos digipalveluita ei osata tai pystytä käyttämään.

Rauman Seudun Katulähetyksen toiminnanjohtaja Janne Rantala sanoi, että opetusta digitaalisten palvelujen käytöstä olisi vietävä esimerkiksi leipäjonoihin.

–  Se on monta kertaa niin, että nämä ihmiset ovat digitalisaation ulkopuolella, mutta kukaan ei myöskään heitä opeta, Rantala sanoi.

Rantala pohti, että tässä tapauksessa järjestöt voisivat huolehtia opetuksen tarjoamisesta.

Valtiovarainministeriön erityisasiantuntija Aleksi Kopponen puolestaan arvioi, että eriarvoistumisen syynä voi olla myös se, ettei digitalisaatiota ole viety julkisessa hallinnossa tarpeeksi pitkälle.

Kopponen ottaa esimerkiksi työttömyyspalvelut.

–  Ne ovat 90-luvulla rakennettuja järjestelmiä ja ne pitää ihan täydellisesti uusia. Niitä ei kannata korjata, vaan ne pitää vetää romukoppaan ja tehdä uudet, ja työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla sitä tehdään, Kopponen sanoi.

Entä jos järjestelmät tilttaavat?

Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio muistutti, että julkisissa palveluissa on otettava huomioon luottamus ja riskinhallinta.

– Mitä sitten, kun ne digitaaliset järjestelmät tilttaa? Aarnio kysyi.

– Yhteiskunta muuttuu koko ajan haavoittuvammaksi, jos meillä ei riitä ihmisiä tekemään ja digitalisaatio pettää. Silloinkin meidän pitää, ainakin oikeusasiamiehen ratkaisukäytännön mukaan pitää huolta siitä, että ihmiset saavat etuudet edelleen.