Aivoverenkiertohäiriön jälkeiseen afasiaan eli vaikeuteen ymmärtää tai tuottaa puhetta tai kirjoitettua kieltä, saa Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan apua laulamisesta. Laulaminen voi näin ollen tarjota kustannustehokkaan kuntoutusmuodon muiden tavanomaisten kuntoutusmuotojen rinnalle.
Afasiasta eli aivoperäisestä puhehäiriöstä kärsii arviolta 40 prosenttia aivoverenkiertohäiriön sairastaneista ihmisistä. Heistä jopa puolella on afasiaoireita vielä vuoden jälkeen aivotapahtumasta.
Afasia vaikuttaa laajasti sairastuneen toimintakykyyn ja elämänlaatuun, ja se johtaa herkästi sosiaaliseen eristäytyneisyyteen, kertoo Helsingin yliopisto tiedotteessaan.
Lue myös: Aivoverenkiertohäiriö vaatii välitöntä hoitoa – aina oireita ei huomaa itse
Helsingin yliopisto selvitti jo aiemmin, että laulaminen auttaa aivoverenkiertohäiriöön sairastuneiden potilaiden kielellistä kuntoutumista.
Tutkimustulosten mukaan laulaminen korjaa aivojen rakenteellista kieliverkostoa, joka käsittelee kieltä ja puhetta aivoissa. Tämä aivojen kieliverkosto on afasiassa vaurioitunut.
Nyt tutkijat selvittivät, miksi laulu kuntouttaa aivoja.
Lue myös: Mikä on afasia? Tällainen on Bruce Willisillä todettu aivoperäinen puhehäiriö
Laulaminen lisää harmaan aineen tilavuutta aivoissa
Afasiassa aivojen kieliverkosto on vaurioitunut. Siihen kuuluvat kielen ja puheen käsittelyyn osallistuvat aivojen kuorikerroksen eli harmaan aineen alueet sekä niitä yhdistävät valkean aineen radastot, jotka kuljettavat informaatiot kuorikerroksen eri päätepisteiden välillä.
Helsingin yliopiston tuoreessa tutkimuksessa kävi ilmi, että laulaminen lisäsi harmaan aineen tilavuutta vasemman otsalohkon kielellisillä alueilla.
Lue myös: Tutkimus: Päiväunet voivat hidastaa aivojen kutistumista
Lisäksi laulaminen paransi ratayhteyksiä etenkin vasemman aivopuoliskon kieliverkostossa, mutta myös oikeassa aivopuoliskossa.
– Nämä positiiviset muutokset olivat yhteydessä potilaiden parantuneeseen puheentuottoon, kertoo Helsingin yliopiston yliopistotutkija Aleksi Sihvonen tiedotteessa.
Laulamisen aivoja kuntouttavaa vaikutusta tutkittiin kuorolaulun, musiikkiterapian ja kotona tehtävän lauluharjoittelun avulla.
Tutkimukseen osallistui 54 afasiapotilasta, joista 28 kuvannettiin magneettitutkimuksella tutkimuksen alussa ja lopussa.
Lue myös: Neurotieteilijä kertoo, miten treenaa muistiaan
Laulaminen on halpa hoitomuoto
Sihvonen kertoo, että laulaminen voidaan nähdä afasian tavanomaisten kuntoutusmuotojen edullisena lisänä.
Laulamista voi hyödyntää myös lievien puhehäiriöiden kuntoutukseen, jos muuta kuntoutusta on tarjolla vain vähän.
– Potilas voi laulaa myös omaisten kanssa ja laulamista voidaan järjestää myös terveydenhuoltoyksiköissä ryhmämuotoisena kuntoutusmuotona, joka on kustannustehokasta, Sihvonen sanoo.
Lue myös: Lapsena uuden kielen oppii tuosta vain, mutta aikuisena sakkaa – miksi?
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Lähteet: Helsingin yliopisto, eNeuro