Kuntapuolen työntekijät voivat lähteä neuvottelupöydästä voittajina. Kuntatyönantaja sai sentään työrauhan kolmeksi vuodeksi. Hyvät uutiset loppuvat kuitenkin siihen, koska kovat väännöt odottavat vielä loppuvuodesta sekä teollisuusalojen että hoitajien kanssa, kirjoittaa MTV Uutisten yhteiskuntatoimituksen päällikkö Eeva Lehtimäki.
Kova jälkipyykki käynnistyi saman tien, kun kuntapöydän sopimus oli hyväksytty, tosin ilman Tehyä ja Superia.
– Kateus voittaa kiiman.
– Suuresti harmittaa.
– Kalliiksi tuli.
– Saatiin kyllä hyvä sopimus.
– On kalteria ja lukkoa. Sopimuksessa on turvatakeet ydinaseella.
– Kuka poliitikko ottaa vastuun kolmivuotisen työrauhan rikkomisesta lisärahalla?
– EK teki ison mokan, kun sen jäsenliitot tekivät vain vuoden sopimukset.
Näin värikkäin sanakääntein luonnehtivat keskeiset työmarkkinaosapuolet äärimmäisen vaikeaksi äitynyttä työmarkkinakierrosta. Tosin loppunäytös on vielä edessä, kun syksyllä EK:n vientialat ja todennäköisesti vasta ensi vuoden alussa hoitajat ottavat yhteen ja kovaa työnantajien kanssa.
Kuntatyönantajien Markku Jalosen suussa kunta-alan työntekijöiden sopu ilman hoitajia maistuu melko kitkerältä, mutta ainakin kuntiin on nyt ostettu työrauha kolmeksi vuodeksi 300 000 palkansaajalle.
Kunta-alan sopimus on historiallinen, koska siinä pistettiin jäähylle eri alojen yhteinen työmarkkinamalli. Roskiin menivät samansuuntaiset, vientialojen tuottavuuteen perustuvat palkankorotukset, joita vahti valtakunnansovittelija Bulevardilla.
Skumpat aukeavat todennäköisesti tänään Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön Jukon ja Julkisen alan unionin JAU:n toimistoilla.
Tuli yleiseen linjaan sidotut peruskorotukset sekä vaadittu palkkaohjelma viideksi vuodeksi.
Toisin sanoen opettajat ja kuntien muut työntekijät saavat automaattisesti vielä suuremmat korotukset, jos vientialat onnistuvat tiristämään itselleen ensi vuodelle lisää rahaa.
Lisäksi sopimus sisältää ns. turvalausekkeita, jos Tehyn ja Superin neuvottelijat onnistuisivat saamaan itselleen kunta-alan muita työntekijöitä rapsakammat palkankorotukset. Tällaisessa tapauksessa samat palkankorotukset ja kustannusvaikutteiset ratkaisut tulevat myös muille kuntien työntekijöille.
Tehyllä ja Superilla ei ole kavereita
Hoitajajärjestöt Tehy ja Super ovat polttaneet siltoja muihin kunta-alan sopijaosapuoliin.
– Kun mikään ei riitä, kuuluu muiden kitkerä arvio työtaisteluhuumaan lietsotuista järjestöistä.
Tehyn puheenjohtajan Millariikka Rytkösen mukaan heillä ei ole kiire oman paremman ratkaisun saamisessa. Ja miksi olisikaan, koska henkilöstön yhdenvertaisen ja tasapuolisen kohtelun vuoksi muiden sopimuskorotukset tulevat kesäkuun alusta myös tehyläisille ja superilaisille.
Järjestöt valmistelevat joukkoirtisanoutumisia, todennäköisesti vasta ensi vuoden alkuun, kun uudet hyvinvointialueet aloittavat. Jos sopua ei siis ole syntynyt ennen sitä.
Hoitajien mukaan vakavaan hoitajapulaan ja työoloihin voidaan vaikuttaa parhaiten palkoilla. Viiden vuoden palkkaohjelmassa vaaditaan 3,6 prosentin korotuksia yleisten korotusten päälle.
Hyvinvointialueiden rahoitus tulee valtiolta ja siksi kova työmarkkinatoimi kannattaa ajoittaa uusien sote-alueiden aloitukseen.
Ajatus kulkee siihen tapaan, että vaalien läheisyys sekä hoitoalan mahdollinen kaaos avaavat hallituksen kukkaron nyörit ja rahat löytyvät.
KT:n ja muiden kuntatyöntekijöiden sopimuksessa on tämän tilanteen varalla kuitenkin myös mahdollisuus irtisanoa nykyinen sopimus kesken kauden.
Tämä on pelote hallitukselle ja poliitikoille. Kuka kantaa poliittisen vastuun siitä, että työrauha lähtisi myös muilta kuin hoitajilta?
Muut sopijajärjestöt ovat vakaasti myös siinä uskossa, että korotusten kipuraja oli tässä. Lisää ei heru.
Eteläranta ja Hakaniemi taisteluvalmiudessa
Kunta-alan korotusautomaatti ja selvästi muita korkeampi palkkaratkaisu herättävät närää ja pelkoa jo nyt sekä Etelärannassa että Hakaniemessä.
On päivän selvää, että esimerkiksi Riku Aallon Teollisuusliitto vaatii vähintään, siis vähintään samat korotukset kuin kuntapuolella. Kyse on myös järjestön arvovallasta.
Naisvaltaisilla aloilla tosin asia tulkitaan niin, että he ovat vain ottaneet hieman kiinni miesten palkkaetumatkaa.
Palkkaohjelma on myös Kuntatyönantajan mielestä eri asia kuin yleinen sopimustaso. Nämä erät jaetaan myös paikallisesti.
Työnantajia kauhistuttaa joka tapauksessa muutos, etteivät vientialat enää määrittäisi koko kansantalouden palkkatason sietorajaa. Etelärannassa tiedetään, että syksyllä edessä ovat vaikeat neuvottelut ja nykyinen lyhyt sopimus tulee kalliiksi.
Yritä siinä sitten puhua jopa uhkaavasta taantumasta ja kilpailukyvystä, jos inflaation rinnalla myös palkankorotukset lähtevät laukalle.
Lue myös: EK:n Häkämies tyrmistynyt kunta-alan sopimuksesta: "Herättää äärimmäistä huolta"
Tuleeko veroale?
Palkansaajien ilo nyt saavutetuista sopimuksista jää laihaksi, jos kurkistaa mitä rahoillaan saa. Ruoka kallistuu, liikkuminen kallistuu ja asuntolainojen korot nousevat.
Palkankorotukset eivät kata hintojen nousua. OECD:n ennusteen mukaan Suomessa kuluttajahinnat nousevat tänä vuonna 6,2 prosenttia ja ensi vuonna 4,6 prosenttia.
Niinpä on todennäköistä, että hallitus joutuu välillisesti työntämään näppinsä työmarkkinapöytään. Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) väläytti STT:n haastattelussa ruuan arvonlisäveron tai bensaveron alennusta tai ansiotuloveron keventämistä.
Sekin voisi rauhoittaa tulevia neuvotteluja, jos ostovoimaan olisi luvassa hieman kohennusta.
Laskevalla elintasolla ei vaaleja voiteta.