Elina Knihtilä kommentoi Aku Louhimieheen kohdistuneita syytöksiä: "Siinä ei ole kyse metodista, jos ihmistä kiusataan"

1:16img
Julkaistu 19.03.2018 18:00
Toimittajan kuva

Visa Högmander

visa.hogmander@mtv.fi

@visahogmander
Toimittajan kuva

Aino Haili

aino.haili@mtv.fi

Näyttelijäntyön professori Elina Knihtilän mukaan Ylen artikkelissa esiteltyjä Aku Louhimiehen toimintamalleja ei voi perustella millään metodilla tai henkilöohjaamisella.

Maanantaina 19. maaliskuuta Yle julkaisi artikkelin, jossa useat näyttelijät kertovat elokuvaohjaaja Aku Louhimiehen käyttämistä kuvausmetodeista, jotka ovat pahimmillaan olleet nöyryyttäviä, alistavia sekä sadistisia. 

Taideyliopiston teatterikorkeakoulussa näyttelijäntyön professorina toimivan Elina Knihtilän mukaan toiminnassa, jossa on piirteitä ihmisen alistamisesta, nöyryyttämisestä tai kiusaamisesta, ei ole kyse minkäänlaisesta metodista tai henkilöohjaamisesta.

– Työilmapiirin täytyy perustua luottamukseen ja siihen, että siellä voi kokea olonsa turvalliseksi. Sellaisessa työilmapiirissä näyttelijä voi vapaasti tutkia oman ilmaisunsa rajoja. Se ei tarkoita sitä, etteikö näyttelijältä saisi vaatia paljon – päinvastoin. Mutta luottamuksellinen ja turvallinen työilmapiiri on parempi tae luovuudelle. Pelko on este luovuudelle. 

LUE MYÖS: Aku Louhimies vastaa Ylen jutussa esitettyihin väitteisiin: "Olen ohjaajana epäonnistunut työilmapiirin luomisessa"

Knihtilä kertoo, että Ylen jutussa esitetyt Louhimiehen toimintatavat tulivat hänelle tavallaan yllätyksenä. Esiin nostetut esimerkkitapaukset kuulostavat hänen korvaansa erittäin vanhanaikaiselta työskentelytavalta.

Knihtilän mielestä on erittäin huolestuttavaa, että toiminta on kohdistunut esimerkkien perusteella naisnäyttelijään, joka on saattanut olla nuori ja kokematon, tai lapsiin. 

aku louhimies

Ohjaaja Aku Louhimiehen kerrotaan harjoittaneen kyseenalaisia toimintamalleja elokuviensa kuvauksissa. Louhimiehen viimeisin elokuva on lokakuussa 2017 ensi-iltansa saanut Tuntematon sotilas.

Knihtilä alleviivaa, ettei toimintaa saa sekoittaa minkäänlaiseen metodiin. Hän kertoo, ettei tunne yhtäkään sellaista metodia, joka perustuu ihmisen mielen murtamiseen. 

– Siinä ei ole kyse metodista, jos ihmistä kiusataan. 

Taiteen tehtävänä on Knihtilän mielestä lisätä ihmisten ymmärrystä ja empatiaa toisiaan kohtaan. Hänen mielestään on erittäin tärkeää, että tarinat erilaisesta häiritsevästä käytöksestä työpaikoilla nousevat esiin. Hän toivoo, että kyseisistä asioista opittaisiin keskustelemaan vielä laajemmin. 

– Monet kuvittelevat, että johan tämä on käsitelty. Tätä on vasta alettu käsitellä ja on vielä paljon aloja, millä tämä keskustelu on kokonaan käymättä. Meidän yhteiskunnassamme tämä keskustelu ei ole lävistänyt kuin vasta taiteen alan.

Tuoreimmat aiheesta

Me Too