Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi pelkää, että käännytyslain soveltamisesta tulee ennakkotapaus ihmisoikeuksien polkemiselle.
Eduskunta teki valtiosääntöoikeuden näkökulmasta virheen hyväksyessään niin kutsutun käännytyslain, arvioi akateemikko, kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi Helsingin yliopistosta.
Eduskunta hyväksyi perjantaina käännytyslain äänin 167–31. Laki mahdollistaa sen, että rajaviranomaiset voivat tietyissä tilanteissa olla käsittelemättä turvapaikkahakemuksia ja käännyttää ihmisiä rajalla. Hallitus on halunnut säätää lain vastaukseksi turvapaikanhakijoiden välineellistetylle maahantulolle itärajalla.
Koskenniemi kertoo STT:lle, että lain läpimeno oli tässä vaiheessa odotettu. Hän ja lukuisat muut kansainvälistä ja EU:n oikeutta tuntevat tutkijat ja juristit ovat kritisoineet lakiesitystä, koska se on ristiriidassa Suomea sitovien kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja EU-oikeuden kanssa.
– Olen tietenkin pettynyt siitä, että Suomi tällä tavalla irtoaa siitä valtiosääntöoikeudellisesta perinteestä, johon me yritimme kiinnittyä 1990-luvulla ja jonka keskiössä ovat kansainväliset ihmisoikeudet ja perusoikeudet, sanoo Koskenniemi pian eduskunnan äänestyksen jälkeen.
Toistaiseksi jatko on hänestä vielä epävarmaa. Koskenniemi kertoo, että eduskunnan hyväksymä laki on EU-oikeuden näkökulmasta lainvastainen siitä lähtien, kun se säädetään. Euroopan komissio voi hänen mukaansa nostaa Suomea vastaan rikkomuskanteen lain vuoksi, jolloin se etenisi Euroopan unioinin tuomioistuimeen arvioitavaksi.
Laki voisi edetä EU-oikeuteen myös Koskenniemen mukaan siten, että Suomessa hallintotuomioistuin pyytäisi lain soveltamisesta ennakkoratkaisupyyntöä EU-tuomioistuimelta. Tämä kuitenkin edellyttäisi sitä, että tuomioistuin saisi käsiteltäväkseen tapauksen, jossa lakia on sovellettu.
Lisäksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen laki voisi päätyä ratkaistavaksi, jos ihmisoikeustuomioistuin saa käsiteltäväkseen valituksen käännytyspäätöksestä, joka on tehty käännytyslain nojalla.
– Eurooppaoikeuden ensisijaisuuden vuoksi suomalaiset viranomaiset eivät saa edes panna täytäntöön tätä lakia, hän sanoo.
Lue myös: Li Andersson ryöpyttää demareita: "Vastenmielistä – nämä kolme ovat nuoria naisia"
Akateemikko Martti Koskenniemi käännytyslakia vastustavassa Polttopiste-mielenilmauksessa Eduskuntatalon portailla Helsingissä 12. heinäkuuta.
Kritiikkiä valiokunnille
Perjantaina hyväksytty laki otettaisiin käyttöön, jos ensiksi valtioneuvosto yhdessä tasavallan presidentin kanssa toteaisi olosuhteet lain soveltamiselle täyttyvän. Tämän jälkeen valtioneuvosto voisi tehdä lain käyttöönotosta päätöksen. Koskenniemi toivoo, että lakia ei koskaan sovellettaisi.
– Olen erityisen huolissani siitä, että tätä käytetään ennakkotapauksena, jolla voidaan sitten tulevaisuudessa rikkoa muita ihmisoikeuksia, hän sanoo.
Koskenniemi pitää eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausunnoissa ja hallintovaliokunnan mietinnössä esitettyjä oikeudellisia argumentteja lain soveltamiselle "luokattoman kehnoina" ja poliittisesti tarkoituksenhakuisina. Hänestä valtiosääntöoikeutta koskevassa keskustelussa pitäisi tällä hetkellä osoittaa lain säätäminen virheeksi, jotta sitä ei käytettäisi ennakkotapauksena.
– Jos tämä jää elämään, niin silloin se on vaarallinen ennakkotapaus suomalaisten ja Suomessa asuvien ulkomaalaisten perustavanlaatuisten ihmisoikeuksien kannalta.
Koskenniemi ei usko, että Suomen hallitus haluaa alkaa käyttää lakia, joka on hänen mukaansa räikeästi Eurooppaoikeuden ja kansainvälisen oikeuden vastainen. Hän ei pidä sitä myöskään hyödyllisenä hybridivaikuttamisen torjuntaan.
– Kun (Vladimir) Putin lukee tämän lain, niin ei hän sillä hetkellä ajattele, että "Voi harmi, nythän minä en voi lähettää niitä sinne." Vaan hänhän voi ajatella esimerkiksi, että "Hmm, minäpä lähetän sinne viisi tuhatta alaikäistä", Koskenniemi sanoo.
Lain mukaan rajaviranomaisen pitää ottaa turvapaikkahakemus vastaan alaikäiseltä, vaikka lakia muuten sovelletaan.
Lue myös: Eduskunta on hyväksynyt lakiehdotuksen käännytyslaista äänin 167–31
0:52
Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) liikuttui kyyneliin "käännytyslain" läpimenon jälkeen.
Koskenniemi: Muitakin keinoja olisi
Euroopan unionin tuomioistuimen antamissa välineellistettyä maahantuloa koskevissa ratkaisuissa on todettu, että kaikki turvapaikkaa hakevien hakemukset on käsiteltävä ja tavalla, jossa hakijalla on asianmukaiset oikeusturvakeinot.
Koskenniemen mukaan EU:n oikeuden mukaista on se, että turvapaikkahakemukset käsiteltäisiin nopeutetusti rajalla. Eduskunta hyväksyi niin sanotun rajamenettelylain viime kuussa.
Hallituksella olisi Koskenniemen mukaan EU-oikeuden näkökulmasta ollut mahdollista lähestyä myös Euroopan komissiota pyytääkseen toimia avuksi välineellistettyyn maahantuloon. Tällöin komissio voisi ehdottaa Suomelle räätälöityjä poikkeuksellisia toimia Euroopan unionin neuvostolle, ja menettely kestäisi Koskenniemen mukaan oikeudellisen arvioinnin. Hän on pettynyt, ettei mahdollisuutta ole kunnolla arvioitu.
– Arvaan, että tässä on taustalla se, että meidän hallituksellamme ei ole sellaista diplomaattista aloitekykyä, että oltaisiin käytetty tätä tietä. Hallituksen esityksessä tämä vaihtoehto hyvin nopeasti heitetään sivuun, hän arvioi.
6:17
"Käännytyslaki" meni läpi eduskunnassa – pääministeri Orpo ja sisäministeri Rantanen kommentoivat.