Kuinka lapsen erityistarpeet kuten aistivammat, liikuntarajoitteet tai keskittymishäiriöt vaikuttavat liikenneturvallisuuteen? Vanhemmille tehty kysely kertoo, millaisia haasteita erityislasten liikennekasvatukseen liittyy.
Liikenneturvan suunnittelija Ida Maasalo kirjoittaa Liikenneturvan blogissa tutkimusten osoittavan, että riski joutua liikenneonnettomuuteen on kohonnut niillä jalankulkijoilla, joilla on vammoja tai jonkinlaisia toimintarajoitteita.
– Kohonnut onnettomuusriski johtuu osittain siitä, että liikenneympäristömme suunnittelussa ja toteutuksessa ei usein ole onnistuttu riittävästi huomioimaan erilaisia tarpeita omaavia liikkujia, Maasalo kirjoittaa.
Ajoneuvojen kovat nopeudet, liikenteen vilkkaus, melu ja puutteellinen tienhoito voivat heikentää liikkumisen turvallisuutta.
Lue myös: Turvallisempi koulumatka lapselle yhdellä opilla: "Voi jonain päivänä estää auton alle jäämisen"
– Tietoisuus erilaisten liikkujien erilaisista tarpeista on ensimmäinen askel kohti kaikille turvallista liikennettä.
Henkilön fyysiset vammat saattavat hidastaa kävelynopeutta, kun taas aistivammat tekevät muiden tienkäyttäjien havaitsemisesta vaikeampaa. Lisäksi ADHD:stä johtuvat tarkkaavaisuushaasteet usein vaikeuttavat liikenteen seuraamista tai turvallisen päätöksen tekemistä tienylitystilanteessa.
– Toisaalta useat tutkimukset ovat osoittaneet myös sen, että autoa ajavien tietämättömyys eritystarpeisista henkilöistä heikentää turvallisuutta, Maasalo huomauttaa.
Erityislapsilla vielä korkeammat riskit
Vammat ja toimintarajoitteet heikentävät Maasalon mukaan erityisesti lasten liikenneturvallisuutta. Hän nostaa kirjoituksessaan esiin vuonna 2006 julkaistun yhdysvaltalaistutkimuksen, jonka mukaan 5–17-vuotiailla erityislapsilla on muihin lapsiin verrattuna jopa viisinkertainen riski joutua liikenneonnettomuuteen.
Liikenneturvan kyselyyn viime vuonna vastanneet erityislasten vanhemmat kertoivat kokevansa lapsensa liikenneturvallisuudessa usein haasteita.
– Liikkuminen voi vaatia tarkkaa etukäteissuunnittelua, jatkuvaa valvontaa ja konkreettisesti kädestä kiinni pitämistä. Lapset saattoivat unohtaa yksinkertaisemmatkin säännöt ja sivuuttaa muun liikenteen, mikä on johtanut riskialttiisiin tilanteisiin, Maasalo avaa vanhempien vastauksia.
Maasalon mukaan vastauksista erottui se, kuinka erityislapsen liikennekasvatus vaatii ennen kaikkea rauhallista harjoittelua, ennakointia, keskustelua, läheisyyttä ja kärsivällisyyttä.
– Ohjeiden oli oltava selkeitä ja niitä oli toistettava usein.
Kysely nosti Maasalon mukaan esiin myös yksilöllisiä eroja. Osa vanhemmista nimittäin koki, etteivät lapsen erityistarpeet ole vaikuttaneet mitenkään liikennekasvatukseen.
Liikenneturva kertoo parhaillaan kehittävänsä erityislasten liikennekasvatuksen tueksi uutta materiaalia, joka on suunnattu erityislapsiperheille sekä heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille. Materiaalin odotetaan valmistuvan vuoden 2024 aikana.
Lue myös: Haluatko opettaa lapsesi ajamaan henkilöautoa? Ammattilainen kertoo, mitä huomioida – "Mahdollistaa suuren ajomäärän ohjatusti"
Lähde: Liikenneturvan blogi