Hyvinvointialueet eivät kykene tasapainottamaan talouttaan valtion vaatimassa kolmessa vuodessa. Näin arvioi Kanta-Hämeen hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen MTV Uutisille. Naukkarinen toivoo myös, että nyt kun palveluja priorisoidaan, lapsia ei unohdettaisi.
Lähdimme käymään Kanta-Hämeessä, tarkemmin ottaen Riihimäellä, tarkemmin ottaen pääterveysasemalla.
Säästötarve kaksinkertaistui
Kanta-Häme päätti kesänkorvalla sopeuttaa 32 miljoonan edestä, koska rahat eivät riitä. Syksyn alussa uudet tunnusluvut pistivät paketin uusiksi – säästötarve kaksinkertaistui.
– Summa kaksinkertaistui. Eli hyvin suuri muutos tuli yhtäkkiä tähän meidän rahoitustilanteeseen, toteaa hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen.
Olli Naukkarinen
Hyvinvointialueille on syntymässä merkittäviä alijäämiä. Alueet selvittävät parhaillaan, miten ja missä palveluja tuotetaan. Alueiden taloussuunnitelmat on laadittava niin, että ne ovat tasapainossa viimeistään silloin, kun talousarviovuotta seuraavat kaksi vuotta ovat kuluneet.
Jos alijäämää ei ole katettu lain mukaisessa aikataulussa, alue voi joutua arviointimenettelyyn. Kanta-Hämeessä arvioidaan, että nykymenolla kaikki alueet ovat arviointimenettelyssä.
– Sillä näkymällä, mitä nyt on, niin uskaltaisin väittää, että ei ehkä yksikään hyvinvointialue pysty budjettilakien tarkoittamassa ajassa tasapainottamaan taloutta laillisin keinoin.
Koko rahoitusmalli pitäisi uudistaa, toteaa johtaja.
– Ei tämä kannusta parantamaan kansanterveyttä eikä ihmisten hyvinvointia tämä rahoitusmalli. Siitä on tehty niin monimutkainen ja vaikeaselkoinen ja se on tehty 300 taholle, ei 23:lle. Sen aika on ohi, tarvitaan uusi järjestelmä.
1:58
Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan tärkeitä teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat. Miten sote pelastetaan? Juttuvinkit joonas.lepisto(@)mtv.fi. |
"Henkilöstön sairauslomien kustannukset vastaavat suurinpiirtein meidän kotihoidon budjettia"
Kun katsotaan pidemmälle, raha ei ole asiantuntijan mukaan avainkysymys, vaan henkilöstö – sen saatavuus ja jaksaminen.
– Meillä henkilöstön sairauslomien kustannukset vastaavat suurinpiirtein meidän kotihoidon budjettia. 40 miljoonaa ja vajaa 700 ihmistä töissä. Minkä takia jokainen sote-ammattilainen on keskimäärin vuodesta 20 päivää sairauslomalla?
Naukkarinen ei syytä henkilöstöä, vaan parantaisi johtamista. Hoivan lisäksi hän on erityisen huolissaan lasten eriarvoistumisesta.
– Heikoimmassa asemassa olevat lapset eivät ole kiinnostuksen kohde, mikä tässä systeemissä olisi erityisemmin noussut esiin.
Hoitotakuun tiukennus on pois kaikkialta muualta
Asiantuntija kertoo, että sääntelyä on jo liikaa. Esimerkiksi kiristynyt hoitotakuu tarkoittaa Naukkarisen mukaan sitä, että jatkossa ei hoideta heitä, jotka hyötyvät siitä eniten, vaan niitä, jotka lähestyvät kahden viikon aikarajaa.Ja uusi hoitotakuu pois muista palveluista?
– Kun rahaa ei lisätä, se on pois kaikkialta muualta, tiivistää Naukkarinen.