Norjassa on vapautettu naaleja luontoon. Niiden toivotaan vahvistavan uhanalaista naalikantaa. Naaleja eli napakettuja autetaan myös ruokinta-automaateilla. Tällä hetkellä naalien tulevaisuus näyttää lupaavalta, mutta etenevä ilmastonmuutos uhkaa tuhota lajin elinalueet.
Hardangervidda on Euroopan suurin tunturiylänkö Etelä-Norjassa. Tälle alueelle vapautettiin helmikuussa viisi naalia eli napakettua. Ne ovat villien naalien jälkeläisiä, jotka ovat saaneet kasvaa aikuisiksi tarhan turvassa, mutta olosuhteissa, joissa ne eivät totu ihmisiin.
Niiden toivotaan vahvistavan uhanalaista naalikantaa.
Nyt vapautetut yksilöt tuskin vaeltavat Suomeen asti, mutta aiemmin naaleja on vapautettu myös Suomen rajan lähellä. Ne ovat auttaneet naalin palauttamisessa Suomeen.
– Osa viime kesänä Suomessa pesineistä naaleista on nimenomaan näitä Suomen rajan läheisyyteen vapautettuja, tietää WWF Suomen ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen.
Ruokinta-automaatit apuna
Juuri nyt naalien tilanne Suomessa näyttää hyvältä.
– Lyhyellä tähtäimellä näyttää paremmalta. On keksitty keinot auttaa naalia tämänhetkisissä oloissa, keinoruokinta ja ketun poistopyynti tärkeimpinä toimenpiteinä, toteaa Tolvanen.
Naalien menestys riippuu vuosittain vaihtelevasta sopuli- ja myyräkannasta. Jotta ruokaa riittäisi, naaleille on perustettu ruokinta-automaatteja, joissa on koiran nappuloita. Suomessa niitä on 30.
– Tietyillä alueilla Norjassa ruokinta on jo lopetettu, koska naalikanta on jo toipunut niin hyvin. Tietysti se on tavoitteena meilläkin. Ei ole tarkoitus jatkaa ruokintaa maailman loppuun asti vaan siihen, että naali alkaa pärjätä omillaan, mutta kyllä se vielä aika kaukana on, toteaa Tolvanen.
– Jos lopettaisimme ruokinnan nyt, naalikanta pienenisi ja se olisi todella vahingollista, arvioi suojelubiologi Kristine Ulvund Norjan luonnonvarainstituutista (NINA).
Viime kesänä Suomessa syntyi 25 naalin poikasta.
Ilmastonmuutos tuhoaa naalin elinalueita
Vaikka naaleilla menee nyt aiempaa paremmin, ilmastonmuutos uhkaa niidenkin tulevaisuutta.
– Ilmastonmuutoksen hillitseminen johonkin kohtuulliseen rajaan on kaikista tärkeintä. Jos me menetämme tunturipaljakat, niin naali ja lukuisat muut tunturilajit tulevat meiltä häviämään tai ainakin taantumaan merkittävästi, sanoo Tolvanen.
– Jos ilmasto lämpenee ja muuttuu epävakaammaksi, sellaiseksi, jossa lumi sulaa ja maanpinta jäätyy, se vaikuttaa jyrsijöiden elinmahdollisuuksiin ja sitä kautta naaleihin, pohtii Ulvund.
Naali on edelleen uhanalainen
Toissa kesänä naali pesi Suomessa ensimmäistä kertaa yli 25 vuoteen. Viime vuonna pesintöjä oli jo neljä ja pentuja syntyi 25.
Norjan, Ruotsin ja Suomen yhteenlaskettu naalikanta on noin 550 yksilöä.
– Kyllä niitä pitäisi olla Pohjolan mittakaavassa tuhansia, jotta kanta olisi sellainen, että se pystyy pidemmällä tähtäimellä selviämään, jos elinympäristöt pysyvät hyvässä kunnossa, laskee Tolvanen.
– Olemme jo nähneet kannan kasvavan. Yhteisöjen koko kasvaa ja yksilöt liikkuvat niiden välillä. Ajattelen silti, että vielä on matkaa siihen, että voimme sanoa pelastaneemme lajin, pohtii Ulvund.