Saksan ja Ranskan ehdottama 500 miljardin euron elpymisrahasto tarkoittaa sitä, että Euroopan unioni liikkuisi yhteisvastuun suuntaan, jos rahasto toteutuu, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos
Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharjun mukaan on syytä pitää huolta, ettei elpymisrahaston mekanismiin synny sudenkuoppaa.
– Siihen suuntaan koronakriisi pakottaa EU:n joka tapauksessa liikkumaan. Kysymys on tavasta, jolla se tehdään niin, että emme joudu, suoraan sanoen, Etelä-Euroopan huijauksien kohteeksi, Kangasharju kärjistää.
Saksa on aiemmin vastustanut jyrkästi yhteisvastuun lisäämistä euroalueella. Kangasharjun mukaan Saksan mukanaolo ehdotuksessa on ilman muuta rauhoittava tekijä jäsenmaille, jotka ovat vastustaneet yhteisvastuun kasvattamista. Suomi kuuluu näihin maihin.
Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron ehdottivat jättirahastoa eilen videoyhteydellä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.
Ranska ja useimmat Etelä-Euroopan maat ovat vaatineet yhteisvastuun lisäämistä muun muassa euroalueen yhteisten velkakirjojen eli "eurobondien" muodossa.
– Ei voi epäillä, että Saksa muuttuu yhtäkkiä löperöksi ja ryhtyy jakamaan rahaa, Kangasharju painottaa.
Hänen mukaansa Suomenkin on turvallisempi olla mukana, jos Saksa katsoo, ettei sen piikki ole auki Etelä-Euroopan suuntaan.
– Tässä etsitään kompromissia. Vaikka elvyttämisrahasto lisää mahdollisuutta tulovirtaan pohjoisesta etelään, pitää Saksan ja Pohjois-Euroopan ajatella myös EU:n yhteenkuuluvuutta, Kangasharju pohtii.
Rahasto muodostettaisiin komission ottamalla velalla
Elpymisrahastoa ehdottivat eilen Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Saksan liittokansleri Angela Merkel. Heidän mukaansa varat käytettäisiin pahiten koronaviruskriisistä kärsineiden alueiden ja alojen tukemiseen.
Ehdotuksen mukaan EU-budjetin yhteyteen tuleva rahasto olisi määräaikainen ja se rahoitettaisiin EU-komission nimissä markkinoilta otettavalla lainarahalla. Yhteisessä tiedotustilaisuudessaan Macron ja Merkel hahmottelivat, ettei takaisinmaksu saisi kaatua rahansaajien niskaan.
Merkelin mukaan tällaisten varojen tarjoaminen ei ole pelkästään reilua vaan myös välttämätöntä.
– Maksamme ne pois usean tulevan EU-budjetin kautta, Merkel sanoi.
Ranskan ja Saksan ehdotuksessa elpymisrahaston varat jaettaisiin tukina EU:n budjetin ohjelmien kautta.
Pallo on nyt komissiolla, sillä se valmistelee päivitettyä budjettiesitystä, johon kuuluisi myös elpymisrahasto.
Komissio aikoo julkistaa esityksensä ensi viikolla. Sen jälkeen budjetista ja rahastosta keskustellaan jälleen jäsenmaiden kesken. Rahapäätökset vaativat 27 jäsenmaan yksimielisyyttä.
Elpymispaketti osa isompaa kokonaisuutta
Kangasharju sanoo, että 500 miljardin euron elpymispaketti on vain osa kokonaisuutta, jolla EU-maita yritetään elvyttää koronakriisin jäljiltä.
– Pelkästään tämä ei tietenkään ongelmia ratkaise, mutta sitten kun pistetään yhteen EKP:n elvytys ja jäsenmaiden oma elvytys ja EU-tason ratkaisu, tulivoima Euroopassa riittää, Kangasharju arvioi.
Uhka nousee kuitenkin Italiasta. Jos Italian politiikka menee solmuun, siellä nousee EU-vastaisuus ja halu lähteä eurosta. Italian irtautuessa euroaluetta olisi Kangasharjun mukaan vaikea pitää kasassa.
– Jos poliittista halua on pitää euro kasassa, niin silloin myös Italia pystytään pitämään mukana, Kangasharju sanoo.
EKP:n osto-ohjelma 750 miljardin suuruinen
Jäsenmaat ovat jo aiemmin onnistuneet sopimaan yli 500 miljardin euron kriisipaketista talouden tukemiseksi. Kriisipakettiin kuuluvat kriisirahasto EVM:n käyttö, Euroopan investointipankin (EIP) takausvaltuuksien nosto sekä EU-komission ehdottama 100 miljardin euron työllisyysrahasto eli lainaohjelma työpaikkojen turvaamiseksi.
Euroopan keskuspankki päätti puolestaan maaliskuussa käynnistää uuden pandemiaan liittyvän yksityisen ja julkisen sektorin velkapaperien osto-ohjelman, jonka koko on 750 miljardia euroa.
Talouden taantuma saa historialliset mittasuhteet
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen toivotti ranskalais-saksalaisen ehdotuksen tervetulleeksi. Hänen mukaansa ehdotus huomioi Euroopan kohtaamien talousvaikeuksien laajuuden.
– Tämä kulkee samaan suuntaan kuin komission valmistelema esitys, joka ottaa myös huomioon jäsenmaiden ja EU-parlamentin kannat, von der Leyen sanoi tiedotteessaan.
EU-komissio on ennustanut, että talouden taantuma saa tänä vuonna historialliset mittasuhteet. Ennusteen mukaan euroalueen talous supistuu 7,75 prosentilla.