Britannian pääministeri Boris Johnson ymmärsi brexit-suunnitelmansa ongelmat vasta maanantaina, kun lounasti EU-komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin ja EU:n brexit-neuvottelijan Michel Barnierin kanssa, kirjoittaa Financial Times -lehti.
Lehden lähteen mukaan Johnson oli silminnähden yllättynyt, kun hän kuuli EU-johtajilta siitä, ettei hänen ehdottamansa vaihtoehto kiistanalaiselle backstopille ratkaisekaan tulliongelmaa Irlannin ja Pohjois-Irlannin välillä.
Johnsonin ehdotus olisi antanut Pohjois-Irlannin pitää kiinni EU:n säädöksistä liittyen ruokatarvikkeisiin ja karjaan, mutta se ei estä tullitarkastuksia valtaosalle rajan ylittävistä tuotteista.
Lähteen mukaan Johnson oli tämän kuultuaan kääntynyt hämmentyneenä Britannian brexit-neuvottelijan David Frostin ja brexit-sihteeri Stephen Barclayn puoleen.
– Eli tarkoitatteko, ettei sps-suunnitelma ratkaisekaan tulliongelmaa, hän kysyi tiimiltään Financial Timesin mukaan.
Sps-lyhenne viittaa ehdotuksen käsittelemiin elintarvikkeiden ja karjan säädöksiin.
Toisen lähteen mukaan pääministeri olisi lysähtänyt tuoliinsa sen jälkeen, kun todellisuus Britannian neuvotteluasemasta ja hyvin rajallisesta ajasta valkeni hänelle.
Sopimuksettoman eron uhka todellinen
Juncker kertoi tänään Ranskan Strasbourgissa kokoontuneelle EU-parlamentille, että maanantaiset lounaskeskustelut Luxemburgissa olivat ystävälliset, rakentavat ja positiiviset.
– Kerroin Johnsonille, että minulla ei ole tunnesidettä backstopiin, mutta seison sen tavoitteiden takana. Sen vuoksi pyysin Johnsonilta vaihtoehtoista ratkaisua näiden tavoitteiden saavuttamiselle, sanoi Juncker.
– Pyysin pääministeriä tavaamaan visionsa meille.
Junckerin mukaan Britannian sopimuksettoman EU-eron uhka on edelleen hyvin todellinen. Hän kertoi Johnsonin toistaneen jälleen kerran, että Britannia lähtee unionista lokakuun lopulla, tapahtui sitä ennen mitä tahansa.
EU-parlamentin kokous alkoi Suomen eurooppaministerin Tytti Tuppuraisen puheenvuorolla. Myös Tuppuraisen mukaan sopimukseton ero on hyvin todennäköinen lopputulema ja tämän vuoksi valmistautumista on lisättävä unionissa.
– Heinäkuussa Britannia sai uuden hallituksen ja uuden pääministerin. Valitettavasti on käynyt enenevissä määrin selväksi, että tämä ei ole auttanut kirkastamaan tilannetta tai Britannian neuvotteluasemaa, Tuppurainen kertoi Strasbourgissa.
– Kun puhutaan kaikkein vaikeimmista kysymyksistä, kuten Irlannin rajasta, Britannia ei ole tuonut vielä pöydälle mitään konkreettisia ehdotuksia.
Tuppuraisen mukaan määräpäivän lähestyessä vastassa on enemmän epävarmuutta kuin aiemmin. Monet yksityishenkilöt ja yritykset kärsivät tästä brexitin luomasta epävarmuudesta.
Tuppuraisen mukaan synkän tilanteen ei pitäisi kuitenkaan harhauttaa unionia tärkeimmästä päämäärästä. Tärkein päämäärä on Tuppuraisen mukaan se, että Britannian EU-ero saadaan tehtyä hallitusti ja brexitin aiheuttama epävarmuus saadaan loppumaan.
"Meillä ei ole lyhyt muisti"
EU-neuvottelija Barnier kertoi parlamentille, että unioni ei aio esittää neuvottelevansa. Hänen mukaansa on unionin velvollisuus viedä prosessia eteenpäin määrätietoisesti ja rehellisesti.
Barnier selvensi myös backstopin tarvetta. Brexit aiheuttaa hänen mukaansa eniten ongelmia ja uhkia nimenomaan Irlannille. Britannialla ja Euroopan unionilla on yhteinen raja nimenomaan Irlannin saarella.
Barnier painotti, ettei backstopissa ole koskaan ollut kyse ideologisesta kysymyksestä vaan käytännöllisestä. Backstop tarjoaisi eräänlaisen turvaverkon.
– Emme halua mennä takaisin tilanteeseen, jossa Irlannin ja Pohjois-Irlannin välillä olisi fyysinen raja.
Barnierin mukaan Britannian uusi hallitus alleviivasi tällä viikolla Luxemburgissa niitä backstopin puolia, joista se ei pidä.
– Mutta se ei riitä siihen, että saisimme aikaan ratkaisun. Tarvitsemme erosopimukseen oikeudellisesti toimivan ratkaisun, joka vastaa täysin jokaiseen brexitin tuomaan ongelmaan.
Barnier antoi myös esimerkin rajan tuomasta ongelmasta.
– Mikä tahansa elintarvike tai elävä eläin, joka tuodaan Pohjois-Irlantiin Britanniasta, ei tule vain Irlannin saarelle ja sen markkinoille, vaan Puolan, Tanskan, Saksan ja Ranskan markkinoille. Välittömästi. Vain koska se on Irlannin saarella.
Barnier painotti erityisesti elintarvikesäädösten tarvetta. Säädöksin voidaan taata kuluttajien turvallisuus ja estää samalla myös eläinten terveysriskit.
– Meillä ei ole lyhyt muisti, eikä myöskään Irlannin saaren, Pohjois-Irlannin ja muun Britannian kuluttajilla, Barnier kertoi.
Barnier ei sanonut suoraan, mihin viittasi, mutta ainakin hullun lehmän tauti eli BSE-tauti diagnosoitiin ensimmäisen kerran Britanniassa vuonna 1986. Britanniassa tuotetulle lihalle on ollut maailmalla vuosikausia kestäneitä tuontikieltoja tämän vuoksi.