EU-maiden johtajat varoittavat Venäjää valtavista seurauksista, jos maa vie pidemmälle sotilaallisia toimia Ukrainaa vastaan.
EU-johtajat vaativat Venäjää liennyttämään jännitteitä, jotka ovat syntyneet, kun Venäjä on keskittänyt joukkojaan Ukrainan rajan tuntumaan.
Ukrainan ja Venäjän välistä tilannetta käsiteltiin perjantainvastaisena yönä päättyneessä EU-huippukokouksessa Brysselissä.
Lopulta liki 14-tuntinen kokous venyi pitkälle perjantaiaamuun.
Pääministeri Sanna Marininin (sd.) mukaan keskustelu Ukrainan ja Venäjän tilanteesta käytiin suljetuin ovin ilman puhelimia ja älylaitteita.
Keskustelu oli pääministerin mukaan ”laajaa ja analyyttista”.
– Osoitamme vahvaa tukea Ukrainalle tässä tilanteessa, joka entisestään on kiristynyt.
– Toteamme vahvasti sen, että mikäli Venäjä käyttää aggressiota, EU on valmis erittäin vahvoihin toimiin tältä osin.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
8:45
Myös mahdolliset pakotteet Venäjää kohtaan olivat pöydällä, mutta Marinin mukaan yksityiskohtaisella tai konkreettisella tasolla keskustelua ei vielä käyty.
Ensisijaisesti Venäjän ja Ukrainan välisiin haasteisiin pyritään löytämään diplomaattinen ratkaisu, joka helpottaa kiristynyttä tilannetta.
– Osoitimme selvästi sen, että olemme valmiita toimimaan, jos toimiin on ryhdyttävä, Marin sanoi tiedotustilaisuudessa.
– Oleellista on se, että EU on yhtenäinen., hän jatkoi.
Lue myös: Venäjän uhka varjostaa EU-huippukokousta – Sanna Marin: "Meidän pitää olla valmiina erilaisia tilanteita varten"
Aiemmin esimerkiksi Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden on varoittanut Venäjää ennennäkemättömistä pakotteista, jos Venäjä hyökkää Ukrainaan.
Huippukokouksessa oli painava asialista, sillä johtajat käsittelivät Ukrainan ja Venäjän välisen tilanteen lisäksi esimerkiksi koronapandemiaa ja muuttoliikettä.
Lue myös kommentti: Venäjä ei ole tuonut Ukrainan rajalle parasta kalustoaan vain uhitellakseen – EU-huippukokous käydään kriisitunnelmissa
Poliittista peliä energiasta
Huippukokouksen mutkikkaimpia keskusteluja käytiin energiasta. Keskustelu alkoi energian hintojen jyrkästä noususta, mutta huomion vei ydinvoiman ja maakaasun rooli EU:n kestävien rahoitustuotteiden määritelmässä.
Lopulta EU-maiden johtajat eivät päässeet yksimielisyyteen siitä, mitä energiasta tulisi kirjata huippukokouksen päätelmiin ja kirjaukset asiasta jätettiin tekemättä.
Marin pitää valitettavana, että energiakeskustelu päättyi ilman päätelmiä.
– Ehkä kyse oli ennen muuta asetelmien hakemisesta tulevaan komission taksonomiakokonaisuuteen, Marin arvioi kokouksen jälkeen.
Komission odotetaan antavan vielä loppuvuoden aikana säädös siitä, miten ydinvoimaan ja maakaasuun tulisi suhtautua kestävien rahoitustuotteiden määritelmässä eli taksonomiassa.
Taksonomialla EU pyrkii ohjaamaan sijoituksia tulevaisuudessa niin, että ne tukisivat ilmaston ja ympäristön kannalta kestäviä hankkeita.
Lue myös: Pääministeri Sanna Marin haluaa saada vauhtia tehosterokotteiden antamiseen: "Tähän olemme etsineet ratkaisuja" – rokotteet agendalla EU-huippukokouksessa
Juttu jatkuu videon jälkeen.
0:45
Suomi puolustanut ydinvoimaa
Ydinvoima ja maakaasu jakavat EU-maita eri leireihin, sillä maiden välillä on paljon eroja siinä, millä tavalla tuotettua energiaa ne käyttävät. Osa jäsenmaista luottaa nykyisessä sähköntuotannossaan vahvasti ydinvoimaan ja osa taas maakaasuun.
EU:ssa pyrkii siirtymään kestävällä tavalla tuotettuun energiaan, mutta siirtymävaiheessa tarvitaan ratkaisuja, jotta kasvava sähköntarve pystytään kattamaan.
Asian ympärillä on ollut jo pitkään poliittista painetta. Esimerkiksi Ranska, Suomi ja moni muu jäsenmaa ovat liputtaneet ydinvoimalle suotuisan taksonomiaratkaisun puolesta.
Lue myös: Analyysi: EU ei sittenkään tuhoa Suomen metsäteollisuutta – kestävän rahoituksen taksonomia-asetus tarvitsee yhä syynäystä
Juttua muokattu 17.12.2021 kello 5.38: Päivitetty artikkelia pidemmällä sähkeellä. Juttua täydennetty Marinin kommenteilla kello 7.12.